Nimismiehenpelto-Lommila -alueen prosessipuu

     

Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!

 VIRALLINEN PROSESSI


EPÄVIRALLINEN PROSESSI

  2010  
Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 26.4.2010 Nimismiehenmäki I:n kaavamuutoksen. Kaava on saanut lainvoiman 23.6.2010.


 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Nedre Glomsin kaavamuutoksen 19.5.2010. Uudenmaan ELY-keskus on valittanut kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes kaava on saanut lainvoiman.



 
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Lommilaa kokouksessaan 17.3.2010. Lue pöytäkirja.

  Lue Länsiväylän uutinen kauppiaiden mietteistä Lommilasta (24.3.2010).

 

Vanha-Espoon asukasfoorumi järjesti keskustelutilaisuuden  25.3.2010 valtuustosalin kahvilassa. Aiheina mm. Lommila ja alueen kaupalliset palvelut ylipäätään.


  2009  

Kirskumäen asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 14.4.–18.5.2009. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa IKEA:n toimitilojen laajennus osana alueen laajempaa kehittämistä kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen keskittymäksi.

 
 

Lommilan kaavahankkeen valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.2.–24.3.2009.

 

Lommilan asemakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 23.2.–24.3.2009. Hankkeesta järjestetään lisäksi tiedotus- ja keskustelutilaisuus maanantaina 2.3.2009 klo 18–20 Koulumestarin koulun ruokasalissa.

   

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 14.1.2009 hyväksyä Lommilan ja sen lähialueiden asemakaavan muutosten lähtökohdat ja tavoitteet.

   
  2008  

Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt kokouksessaan 11.12.2008 jättää Lommilan alueen kehittämiseen tähtäävään asemakaavahankkeen pöydälle.

 

Espoon keskuksen Lommilaan on suunnitteilla yksi pääkaupunkiseudun suurimmista ostoskeskuksista, jonka rakentaminen alkanee 3–5 vuoden kuluttua.

 

Espoon keskustan on tarkoitus kasvaa vuoteen 2030 mennessä yhdeksi Espoon suurimmista kaupunkikeskuksista. Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskustaa.

   

Nimismiehenmäki I -kaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.9.2008. Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes kaava on lainvoimainen.


Nimismiehenmäki I -kaavaehdotus oli nähtävillä 16.6.–30.6. ja 4.8.–18.8.2008.


Nimismiehenmäki I, asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 28.5.2008.


   
    Nimismiehenpelto on Lommilan eteläpuolella oleva kaupan ja liikekiinteistöjen alue. Alueen kehittämiseksi on käynnistetty hanke, jossa tarkastellaan alueen maankäytön uudelleen järjestelyjä ja mahdollisesti asumisen lisäämistä alueen länsilaidalle.
  2007  

Nimismiehenmäki I -hankkeen ehdotusvaihe alkoi 27.11.2007.


 

 

 

Nimismiehenmäki I -kaavahankkeen valmisteluvaihe oli 15.10.–26.11.2007. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 12.11.–26.11.2007.


   

Nimismiehenmäki I (ent. Muurala). Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 10.10.2007.

   
Lommilan kaavahankkeen valmisteluvaihe alkoi 1.8.2007.


 

Nimismiehenmäki I
(ent. Muurala) -kaavahankkeen ehdotusvaihe alkoi 21.3.2007. Kaavaehdotus oli nähtävillä 29.10.–27.11.2007.



 

Nimismiehenmäki I (ent. Muurala) -hankkeen valmisteluvaihe oli 14.2.–20.3.2007. Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.2.–20.3.2007.


 

Kirskumäen kaavaehdotus oli nähtävillä 5.2.–6.3.2007.


 
  2006  

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 22.11.2006 Lommilan asemakaavan muutosluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi.

 
 

Lommilan alueelle suunnitellaan laajaa kauppakeskusta erikoisliikkeineen ja toimistorakennuksineen. Lommila tulee yhdistymään kaupunkirakenteellisesti Espoon keskukseen. Asemakaavaluonnokseen sisältyy myös suojeltavia kohteita.

 

IKEAn laajennus on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä 16.10.–14.11.2006 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

 
  2000-luku  
Lommilan kaavahanke otetaan käsittelyyn 21.2.2005.

   
    Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Keskustan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua.

 

Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali.

 
Nimismiehenmäki I, asemakaavan muutos. Asia otetaan käsittelyyn 4.6.2004.

   
Kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelman.

   
   1980-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskuksen muutos ilmakuvina 1980-luvulta vuoteen 2004 (Keski-Espoo -seuran sivut).

   1970-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskus 1970-luvun lopulla (Keski-Espoo -seuran sivut).

 1972 Espoo muuttuu kaupungiksi.

  Lövkullan kylän vanhaan paikannimistöön kuului pellonnimi Länsmansåkern. Pelto on saattanut olla aikoinaan Espoon nimismiehen viljelyksessä. Kaupunkirakentamisen levittäytyessä alueelle 1970-luvulla pellonnimestä Länsmansåkern saatiin kadunnimi ja suurkorttelinnimi. Koska pellonnimi ei ollut laajalti tunnettu ja se olisi ollut hankala suomenkielisessä kadunnimikäytössä, sille päätettiin muodostaa käännösvastine Nimismiehenpelto. Lue lisää Espoon kaupungin sivuilta.

   1900–1960 -luvut  
1963 Espoo muuttuu kauppalaksi.

  1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1903 Pasila-Karjaa rautatie halki Espoon valmistuu.

   1300–1400 -luvut  
    1300-1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi.

   Aiemmin  
    0-1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla.

    2000-0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja.

    6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat.

    10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa.