Suvelan kehittämishankkeen prosessipuu

     

Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!



 VIRALLINEN PROSESSI


EPÄVIRALLINEN PROSESSI

  2011  
 

Suvela-vision viimeisessä asukasillassa ma 9.5.2011 tarkasteltiin visioluonnosta ja keskusteltiin mm. kaupunginosan siisteydestä ja ylläpidosta.

 

Suvelan alueprojekti esittäytyy torstaina 7.4.2011 avautuvilla ASMA 2011 -asunto- ja korjausmarkkinat -messuilla Helsingin Messukeskuksessa.


 

Suvelassa tuetaan perheitä matalalla kynnyksellä. Voimanpesä-hanke on jo vuoden verran tarjonnut tukea ja apua lapsiperheille, joilla on pulmia asumisessa, ja joita uhkaa häätö (erityisesti vuokravelan takia).

Suvelan visiotyön tueksi järjestettiin toinen asukasilta ma 14.2.2011 klo 18–20. Tapaamisessa tarkasteltiin kiinnostavia esimerkkejä kotimaasta ja ulkomailta, ja keskusteltiin erityisesti paikallisten palvelujen kehittämisestä.

 
 

Espoon seurakuntayhtymä ja kaupunki suunnittelevat ekokappelia Suvelan asukaspuiston viereiselle tontille. Tarkoituksena on, että asukaspuisto toimisi osana kappelirakennusta. Kappelista halutaan ekorakentamisen pilottihanke.

 

Uusin Esse 7/2011 tutustuu Suvelan kehittämishankkeseen. Suvelan kehittämisen projektipäällikkö Kai Fogelholm kertoo, miksi hankkeeseen on lähdetty, ja mitä sillä toivotaan saatavan aikaan.

Suvela-visiossa tarkastellaan Suvelan toimivuutta ja laaditaan parannuksia kaupunginosan kehittämisen avuksi. Työn tueksi järjestetään kolme asukasiltaa, joista toinen on nyt helmikuussa ma 14.2.2011 klo 18–20.

 
  2010  
 

YLE TV 1:n uusi sarja kiertää suomalaisia lähiöitä esitellen aitoja, asukkaittensa näköisiä sisustuksia ja itse toteutettuja remontteja. Myös Suvela on mukana sarjassa! Tehtävä lähiössä sunnuntaisin alkaen 28.11. klo 18:45 TV1.

Suvela-vision suunnittelu on aloitettu ja ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin nuoriso- ja asukastila Sentterissä 25.10.2010.

 

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä 4V-hankkeen kanssa toteutti Suvelan alueen nuorille suunnatun haastattelututkimuksen. Ryhmähaastatteluissa kysyttiin nuorten näkemyksiä ja kokemuksia Suvelassa asumisesta.

 

Kaupunki yhteistyökumppaneineen järjestää alueella seuraavat neljä ryhmäkävelyä – asukkaat voivat valita itselleen parhaiten sopivan ryhmän!

 

Suvela-visiossa tarkastellaan Suvelan toimivuutta ja kehitetään parannuksia kaupunginosan suunnittelun tueksi.  Työn tueksi järjestetään kolme asukasiltaa välillä lokakuu 2010 - huhtikuu 2011.

 


 

Espoon kaupunki toteuttaa tänä syksynä kaksi turvallisuuskävelyä, joista toisen Espoon keskuksen/Suvelan alueella. Ensimmäinen kävely toteutetaan syyskuun lopussa ja toinen illalla tehtävä kävely loppuvuodesta 2010.

 

4V-hanke on tilannut Helinä Rautavaara museon kautta yhteisötaideteoksen Suvelassa asumisesta. Taiteilija Riikka Innanen on vetänyt useita työpajoja aiheesta. Espoo-päivänä 27.8 klo 11 - 13 järjestetään tapahtuma Suvelan asukaspuistossa taideteoksen julkistamiseksi sekä yleisen yhteishengen kohottamiseksi.

 

Julkisen ulkotilojen laatuun ja hoidon tasoon liittyvänä alkutoimenpiteenä tehtiin Suvelassa syksyllä 2008 keskeisiä ulkoalueita, raitteja ja puistoja sekä osin myös korttelipihoja koskenut nykytilanteen kartoitus.

 

Espoon kaupunki-suunnittelukeskus pyysi alkusyksyllä 2009 tarjouksia Suvelan keskustan kiinteistöjen korjausrakennustapa- ja perusparannusohjeiden laadintatyöstä. Ohjeistus on nyt valmistunut.

 

Syksyllä 2009 käynnistettiin yhdessä Espoon kaupungin ja Espoonkruunun kanssa RAKLI ry:n vetämänä puolivuotinen Suvelan Syke -klinikka, jossa pyrittiin löytämään keinoja ns. Espoonkruunun korttelin kokonaisvaltaisen uudistamisen käynnistymiseksi. Loppuraportti on nyt valmistunut.

 

Suvela-visiossa tarkastellaan Suvelan toimivuutta ja kehitetään parannuksia kaupunginosan suunnittelun tueksi. Suvela-visio laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Työn tueksi perustetaan osallisryhmä, jolle järjestetään kolme tapaamista välillä syyskuu 2010 - huhtikuu 2011.


 

Kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 24.5.2010 Keski-Espoon yläkoulun tulevaisuutta. Katso esityslista.



 

 

Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimukset 26.4.2010. Katso kaupunginhallituksen pöytäkirja.



 

 

Kaupunginhallitus käsittelee Keski-Espoon koulun kohtaloa kokouksessaan 29.3.2010. Katso kaupunginhallituksen pöytäkirja.



 

 

Keski-Espoon koulu lakkautetaan 18.3.2010. Katso Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirja asiasta.



 
 
 
 

Suvela ja Suviniitty mukana ASMA - messuilla Helsingissä.

  2009  

Suvelan keskeisten ulkoalueiden parantamisesta järjestettiin asukastilaisuus ma 21.9.2009. Hankesuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa:

 
   

Espoon seurakunnat ja muslimit aloittavat yhteistyön maahanmuuttajien hyväksi. Yhteistyön kohteena ovat Suvelan ja Leppävaaran maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet.


Suvelan olkkarissa on aloittanut toimintansa uusi monikulttuurinen äiti-lapsikahvila, joka on Espoon monikulttuuristen naisten ylläpitämä.


Suvela, Matinkylä ja Soukka on hyväksytty mukaan lähiöprojektiin, jolla pyritään parantamaan ikääntyneiden asuinalueiden viihtyisyyttä ja asukkaiden osallisuutta.


Vartti esittelee Suvelassa käynnistyvää lähiöprojektia.


Espoon keskuksen kehittämisprojektin johtoryhmä päätti käynnistää loppuvuodesta 2007 Suvelan kehittämishankkeen. Hankkeeseen liittyvä viestintä käynnistyy laajemmassa mitassa alkuvuonna 2009.


   
  2008  

 

 
   2007  
Espoon keskuksen kehittämisprojektin johtoryhmä päätti 24.10.2007, että projektin osahankkeena käynnistetään Suvelan kehittämishanke.

 Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Suvela nykyasussaan (Keski-Espoo -seuran sivut)

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto hyväksyi 21.3.2007 ehdotuksen aloittaa nykyisten alueiden, kuten Suvelan, ympäristön parantamiseen ja sosiaalisten ongelmien lieventämiseen liittyviä hankkeita.

 
Suvelan hankkeen vireilletulosta ilmoitettiin Espoon kaavoituskatsauksessa 2007–2008. Suvelan kerrostaloalueen korjausrakentamisen perustaksi laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

   Suvela Wikipediassa.

   2006  

Suvelan asukaspuiston perusparannus käynnistyi vuonna 2006.


   
   2000-luku  
    Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Kiltakallion-Suvelan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua.

Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali.


   
Kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelman.

   
    Vuosituhannen vaihteessa Joupinmäen alueelle nousi uusi kerrostaloalue vanhojen pientalojen paikalle.

  1980-luku  
   

Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskuksen muutos ilmakuvina 1980-luvulta vuoteen 2004 (Keski-Espoo -seuran sivut).


   

Vuosina 1986–87 Suvelassa toimi ns. Sofy-projekti, jossa pyrittiin kehittämään viranomaisten ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja parantamaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia.  Projektin tuloksena alueelle laadittiin kehittämissuunnitelma asukasyhteistyönä. Projekti toteutettiin Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tutkimuskeskuskuksen (YTK) kanssa.


     

Suvelan ostoskeskus valmistui 1989, suunnittelija arkkitehtuuritoimisto Topi Tuominen.


   1970-luku  
1972 Espoo muuttuu kaupungiksi.

  Suvela rakennettiin valmiiksi pääosin jo 1970-luvulla. 1970-luvun lopulla rakantaminen hiljeni. Lue lisää Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi -sivustolta.

Suvelan asuntoalueen virallinen asemakaava hyväksyttiin 1971 ja Suvelan rakentaminen alkoi 1970-luvulla Kirstin tilan pihamaalta.  Alue toteutui rakenteeltaan melko lailla siten kuin oli suunniteltu, mutta rakennukset toteutettiin pääsääntöisesti korkeampina kuin alun perin oli ajateltu. Lue Lisää Keski-Espoo seuran kotisivuilta.

   
  1900–1960 -luvut  
1963 Espoo muuttuu kauppalaksi.

  1960-luvulla Suvela oli vielä melko harvaan asutettu. Lue lisää Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Suvela rakentuu (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

    Kirstinmäellä sijaitseva rauhoitettu tammi on vanhojen lehtitietojen mukaan siirretty Kirstin tilan pihapiiriin Kilonmalmilta vuonna 1951.

    Alkuperäinen Södrikin kylä ei sijainnut nykyisen Suvelan alueella, vaan kirkkoa vastapäätä joen rannassa. Suvela on 1950-luvun vapaa suomennos vanhasta, monitulkintai­sesta kylännimestä.

 
    1903 Pasila-Karjaa rautatie halki Espoon valmistuu.

   1700-luku  
    Vuonna 1769 Södrikin kylässä suoritettiin isojako, jolloin kylän talot, Kirsti, Jofs, ja Grå(Dal) siroteltiin ympäröiville alueille. Doms ja Suna jäivät kylään paikoilleen. Espoon keskuksen nimistö on saanut runsaasti vaikutteita näistä taloista ja läheskään aina uudet nimet eivät sijaitse ihan siellä missä nimen alkuperä. Lue lisää taloista ja Södrikin kylästä Esbo Hembygdsförening rf sivuilta.

   1300–1400 -luvut  
    1300-1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi.

  Aiemmin  
    0-1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla.

    2000-0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja.

    6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat.

    10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa.