Radan eteläpuoliset hankkeet prosessipuu

     

Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!

 VIRALLINEN PROSESSI


EPÄVIRALLINEN PROSESSI

  2010  
 

Yrittäjät haastoivat Entressen omistajan oikeuteen kauppakeskuksen edustan pitkittyneiden katutöiden vuoksi. Kauppakeskus avattiin marraskuussa 2008, mutta meluisat katutyöt rakennuksen ympärillä jatkuivat kevääseen 2009.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.6.2010 ehdottaa kaupunginhallitukselle Suviniitty III:n kaavan hyväksymistä.

   
  2009

 

 

Espoon keskuksen symboliksi suunnitellaan kahta tornia. Suviniityn asemakaavaehdotus on nähtävillä 14.12.2009-18.1.2010.


 

Itä-Suviniityn asuinalue tarvitsee autokatuja ja jalankulkureittejä miljoonilla euroilla. Alueen pääkaduksi suunniteltu Siltakatu maksaa kolme  miljoonaa euroa, jonka lisäksi alueen asuntokatuja ovat Reviisorinkatu, Suviniitynkatu, Kirjanpitäjänkuja sekä Suviniitynpolku.


Espoon keskuksen juna-aseman yhteyteen tulevan bussiterminaalin rakentaminen siirtyy ainakin parilla vuodella kaupungin verotulojen vähenemisen vuoksi.


 

Länsiväylän uutisen mukaan Espoon kaupungin rahapula uhkaa jättää Espoon keskuksen matkakeskuksen torsoksi. Uuden bussiterminaalin ja liityntäpysäköinnin myötä Espoon keskukseen olisi muodostunut samanlainen matkakeskus kuin Leppävaarassa.


   

Entressen eli Espoon keskuksen uusi kirjasto aukesi huhtikuun alussa. Kauppakeskus Entressen kolmannessa kerroksessa sijaitseva runsaan 2700 neliön kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin, likimain Kirjasto Omenan kokoinen.


Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi nähtäville Kiltakallio I:n asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 27.5.2009.


   
Itä-Suviniityn kaavamuutos sai lainvoiman 20.5.2009.

   

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 20.4.2009 Valaportaiden porrastalon / kaupunginkirjaston kirjastoautotoiminnan ja logistiikkakeskuksen toimitilojen hankesuunnitelman.


   
   

Entressen uusi kirjasto avattiin 1.4..


Entressen kirjastolla on oma blogi, jossa esitellään kirjaston uusia tiloja sekä näytetään tunnelmia suljetusta Keski-Espoon kirjastosta.


   
   

Entressen kirjaston aloittaessa toimintansa Keski-Espoon kirjaston vanhoihin tiloihin Keski-Espoon koululla saneerataan uusi asukas- ja nuorisotila, jonka aamupäivät on varattu äiti-lapsikerhoille, senioreille jne.




 
 

Kaupunkilehti Vartti kertoo tunnelmista Entressen uudessa kirjastossa muutamaa viikkoa ennen avajaisia. Uutisessa kerrotaan myös uuden kirjaston toiminnasta.


 

Espoon keskuksen asemarakennuksen parannustyö siirtää junien pysähtymispaikkoja, koska asemasillan alla olevat laiturialueet suljetaan matkustajilta noin vuoden ajaksi. Muutokset pysähtymispaikoissa tulevat voimaan tiistaiaamuna 3.3.2009.


   

Länsiväylän uutisen mukaan Luhtaniityn päiväkodin vanhemmat vastustavat Sunankaaren jatkeen rakentamista, sillä tie tulee noin metrin päähän Luhtaniityn päiväkodista sekä aivan lasten leikkikentän viereen.


Kaupunginvaltuusto käsitteli Itä-Suviniityn kaavahanketta kokouksessaan 23.2.2009. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


Itä-Suviniityn asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä käsitellään kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.2.2009.


 
 

  • Kauppakeskus Entressen ja kirjaston piha-alueen Valatorin ja Kiltaraitin ympäristösuunnitelma (pdf, 11.2.09)


 
   

Länsiväylän uutisen mukaan Entresse ei ole toistaiseksi vetänyt asiakkaita odotetulla tavalla. Yhdeksi syyksi tahmeaan alkuun on tarjottu Siltakadun remonttia, joka saa kauppakeskuksen näyttämään keskeneräiseltä.


Espoontorin laajennushanke on laitettu talouden alamäen vuoksi jäihin. Kauppakeskus oli alunperin tarkoitus laajentaa ja saneerata, mutta ensi kesänä Espoontorilla aloitetaan vain remontti, joka tehdään vaiheittain vuoden 2010 kesään mennessä.


 

Espoon aseman parantaminen on käynnistynyt. Urakan on tarkoitus valmistua kesällä 2010 ja sen hinnaksi tulee runsaat viisi miljoonaa euroa.


   

Länsi-Suviniitty


 


 
 

Kauppakeskus Entressessä sijaitsevat Espoon aluekirjaston tilat ovat siirtyneet YIT Rakennukselta RBS Nordisk Rentingin omistukseen.


Kaupunginhallitus käsitteli 12.1.2009 kokouksessaan Itä-Suviniityn asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.


Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 12.1.2009 Itä-Suviniityn asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä.


 

Länsiväylän uutisen mukaan Suviniittyyn rakennetaan noin 1 700 asukkaan kokoinen uusi kerrostaloalue. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös päiväkoti, kallioväestönsuoja ja myöhemmin myös ala-asteen koulu.


  2008  

Kiltakallion alueen lisärakentaminen mahdollistetaan kaavamuutoksen avulla. HOASille osoitetaan rakentamispaikka opiskelija-asunnolle, ja Samarian toiminta laajenee. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on nähtävillä 15.12.2008–17.1.2009.


 
 

Kaupunkilehti Vartin mukaan Espoon tekninen lautakunta on hyväksynyt uuden kokoojakadun, Sunankaaren, jatkopätkän suunnitelmat kokouksessaan 26.11.2008.


Suviniitty III:n virallinen kaava-aineisto on nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelu- keskuksessa 1.12.2008–5.1.2009.


 
   

Kauppakeskus Entresse avataan tiistaina 25.11. Kauppakeskukseen tulee yli 40 liikettä, joiden joukossa mm. Marimekko, Lindex, Pentik, Seppälä, Claes Ohlson, Dressmann, Kotipizza, Info Kirjakauppa jne.


 

Entressen rakentumista seuranneen web-kameran kuvista tehtiin kooste kehittämisfoorumin sivuille.


Kiltakallio I -asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelu-
lautakunnassa 15.10.2008.


   

Länsi-Suviniityn asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksyttiin valtuustossa 13.10.2008.



 


 

Espoon tekninen keskus on käynnistänyt Suviniityn puistojen yleissuunnitelman laatimisen. Suunnittelualue käsittää Suviniitty-, Suvelanrinne ja Kirstinrinne-nimiset puistot.


 
Espoon keskus IV B ja Suviniitty II A. Kaupungingallitus 26.5.2008: asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvän maankäyttösopimuksen hyväksyminen. Kaava sai lainvoiman 30.7.2008.


 
 

Kauan odotetun kauppakeskuksen valmistuminen lähestyy. Torstaina 12.6. vietettiin YIT:n ja Keski-Espoo seuran järjestämiä harjannostajaisia.


Kaupunginhallitus päätti 5.5., että kaupunki ostaa Espoon asemarakennuksen ja tulevan bussiterminaalin maa-alueen VR-Yhtymä Oy:ltä 375 000 eurolla. Matkakeskuksen rakentamisen 1. vaihe eli aseman perusparannus alkaa syksyllä.


   

Siltakadusta ja rakenteilla olevasta kauppakeskus Entressestä etelään olevalla kaava-alueella parannetaan Suvelasta tulevaa jalankulkuyhteyttä rakenteilla olevaan Keski-Espoon aluekirjastoon.



 

Espoon kaupunki julkaisi selvityksen västön sijoittumisesta kaupunkiradan varrelle vuonna 2007 ja arvion vuodesta 2030.



 
Siltakadun ja S-marketin pohjoispuolella olevalle YIT:n omistamalle tontille on vireillä asemakaavan muutosehdotus, joka tulee kaupunginhallitukseen ennen kesää 2008. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kolmen 6–7 kerroksisen pistetalon sekä yhden lamellitalon rakentaminen.

   

Espoontorin muutoshankkeen maankäyttösopimus on viimeisteltävänä. Rakennustyö voisi näin ollen alkaa vuoden 2009 alussa laajennusosan rakentamisella ja nykyisen kauppakeskuksen saneeraus tämän jälkeen arviolta vuonna 2010. Lopputilanteessa Espoontorin liikekeskuksessa on liike- ja toimistotilaa yhteensä noin 35 000 k-m2 ja pysäköintipaikkoja on mahdollista toteuttaa yli 800.


   
   

Tuomarila -seura oli kutsunut 10.3.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja teknisen lautakunnan tutustumaan Sunankaaren maastoon, johon on suunniteltu sijoitettavaksi läpiajoreitti.


Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 26.2.2008 Espoontorin asemakaavaehdotusta kaupunginhallitukselle.


   
   

Helsingin Sanomien uutisessa käsitellään Espoontorin alueen muuttumista, kun alueen nykyinen liikerakennus saneerataan ja samalla toteutetaan huomattava laajennus. 


   

Espoon kaupunki julkaisi Siltakadun katusuunnitelman


   
  2007  

Matkakeskuksen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2005 ja nyt suunnitelmalle on tehty tarkistustyö. Tarkistustyössä on otettu huomioon monenlaisia alueella ja lähiseudulla tapahtuvia muutoksia.


   

Espoon keskus IV B ja Suviniitty II A.


   

Kauppakeskus Espoontori avattiin lähes täsmälleen 20 vuotta sitten eli 24.11.1987. Vuonna 2008 alkavat suunnitellut vanhan osan muutostyöt ja uuden laajennuososan rakentaminen.


 
   

Tuomarila-Suvelan liikenneverkkosuunnitelmaa koskeva asukastilaisuus pidettiin Lagstadin koulun auditoriossa torstaina 11.10.2007.


Asemanseutu on monien mielestä Espoon keskuksen kiireellisin kehittämiskohde. Alue koetaan epäsiistiksi ja turvattomaksi. Asemanseudun kohentaminen on aloitettu asemasillan parantamissuunnittelulla viime kevään aikana.


  Entressen peruskivi muurattiin 25.9.2007.

Espoontori.

  • Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.8.2007: asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvien asemakaavan muutosehdotusten hyväksyminen nähtäville.

 

Kauppakeskus Entressestä ja lähialueiden parannuksesta pidettiin asukasilta tiistaina 5.9.2007. Läsnä Lagstadin koulun auditoriossa oli viitisenkymmentä alueen asukasta.


   

Espoon keskukseen rakenteilla olevan kauppakeskus Entressen omistus siirtyi YIT:ltä kahdelle pääomasijoitusyhtiölle, CapManille ja RBS Nordisk Rentingille. Kaupan yhteydessä sovittiin tilojen vuokraamisesta Espoon kaupungin käyttöön.


Kauppakeskus Entressen ja sen yhteyteen tulevan kirjaston rakentaminen on aloitettu Siltakadun varressa.


 
   

Espoon aseman seudun kiinteistöt omistanut VR on valmis myymään omistuksensa Espoon kaupungille. Tämä helpottaisi huomattavasti kaupungin aseman seutua koskevien kehittämissuunnitelmien toteuttamista.


Kauppakeskus Entressen ja kirjaston piha-alueen sekä julkisten kevyen liikenteen alueiden yleissuunnitelman suunnittelu käynnistyi toukokuussa ja saatettiin valmiiksi syksyllä 2007.


 
   

Espoon kaupungin Elinkeino- ja työllisyysjaosto hyväksyi tonttikaupan 15.2.2007. Uusi kauppakeskus Entresse ja sen yhteyteen tuleva aluekirjasto nousevat Espoon keskukseen keskeiselle paikalle vuoden 2007 ja 2008 aikana.


   
 

Espoon kaupunki tiedottaa: Lindholmin kolmion kilpailu on ratkaistu: "Tango" on voittaja. Kaupungin, Ruokakesko Oy:n ja Suomen arkkitehtiliiton edustajista koostuva palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi nimimerkin "Tango".


  2006  

Espoon kaupunki ja Ruokakesko Oy järjestävät suunnittelukilpailun entisen Lindholmin sahan (ns. Keskon kolmio) alueelle. Kilpailun tarkoituksena on alueen identiteettiä korostavan ja korkeatasoisen, pääosin asumista palvelevan korttelin suunnitteleminen.


   

Espoontorin laajennuksesta ja siihen liittyvästä matkakeskuksesta ja uusista liikenne-järjestelyistä pidettiin asukasilta Espoon kaupunkisuunnittelu-keskuksessa 14.8.2006.


 

Espoonsillan kävelyalueen yleissuunnittelu käynnistyi. Suunnittelun pohjana toimii 2003 järjestetty arkkitehtikilpailu.


 

 
Espoon aseman ja Espoontorin kauppakeskuksen eteläpuolelle on suunnitteilla uusi kirjasto- ja liikekeskus, Entresse. Entesse valmistuu vuoden 2008 lopulla.

   
Espoon keskus IV B ja Suviniitty II A, asemakaavan muutos: asia käsiteltäväksi 25.7.2006.

   

Espoontori.

  • Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.6.2006: asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen hyväksyminen nähtäville.

   
   
  2004–2005  
    Kuva Uudesta keskuksesta vuonna 2015 Itä-Suviniityn suunnalta, Kanta-Espoon Kokoomus ry:n sivuilla.

    "Suviniityn parkkipaikat maan alle" -tiedote julkaistiin Kanta-Espoon vihreiden sivuilla 9.3.2005.

  Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Keskustan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua.

Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali.

   
   
   
Espoontori, asemakaava ja asemakaavan muutos: asia käsiteltäväksi 21.1.2004.

   
    "Suviniityn puro uutta asuinaluetta elävöittämään" -tiedote julkaistiin Kanta-Espoon Vihreiden sivuilla 2.12.2004

    "Espoon teatteri Suviniitylle" -tiedote julkaistiin Kanta-Espoon vihreiden sivuilla 24.3.2004

  2003  
    Kuvia Espoon keskuksesta Antti Sunellin kotisivuilla

 Espoon keskuksen valaistuksen ja Siltaraitin ympäristön arkkitehtikilpailu järjestettiin vuosina 2002-2003. Kilpailun voitti 7.1.2003 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka ehdotuksellaan "Espolite".


   
   1990-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Kiltakallio ja Espoon keskus 1990-luvun lopuilla (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1990-luvun alun lama pysäytti keskuksen rakentamisen uudelleen useiksi vuosiksi ja rautatien eteläpuolella on edelleen useita tyhjiä liiketontteja toteuttamatta. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskus 2000)

  1980-luku  
1987 Espoontori valmistuu.

   
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskuksen muutos ilmakuvina 1980-luvulta vuoteen 2004 (Keski-Espoo -seuran sivut).

    Espoon keskuksen varsinainen rakentaminen lähti hitaasti liikkeelle. Rakentaminen vauhdittui todenteolla vasta 1980-luvulla. Toteuttamista helpotti maanomistustilanne, sillä kaupunki omisti jo kaavoitusvaiheessa keskeiset maa-alueet. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskus 2000)

    Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon asema ja Espoontori (Keski-Espoo -seuran sivut).

   1970-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskus 1970-luvun lopulla (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1970-luvun taloudellinen taantuma ja pääkaupunkiseudun kasvun hidastuminen pienensivät suunnitteita rajusti. Kasvun laantuessa palattiin sananmukaisesti maanpinnalle. Liikenneratkaisut muutettiin maanläheisemmiksi, korttelitehokkuuksia alennettiin ja siltarakenne suunniteltiin yksinkertaisemmaksi. Jyrkkä liikennemuotojen erottelu korvattiin perinteisellä sekoittuneella katuverkko- ja korttelirakenteella. Maantaso pyrittiin jäsentämään kaupunkimaisiin katu- ja aukiotiloihin. (Ryhänen, Tapani; Espoon aluekeskukset: Espoon Keskus 1991)

1972 Espoo muuttuu kaupungiksi.

   
    Espoon keskuksen suunnitelmat toteutuivat vain osittain kunnanvaltuuston päättäessä kaksinkertaistaa rakennustehokkuuden. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1970-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

  1900–1960 -luku  
    1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen sijoittamista puitiin niin valtuustossa kuin lehtien sivuilla. Päätös hallinnollisen keskuksen sijoittamisesta Muuralaan tehtiin vuonna 1965 ja päätös varmistui vuoden 1968 yleiskaavassa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1960-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

Espoon kauppalan hallinnollisen keskuksen sijoittumisesta päätettiin vuonna 1964 asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Sijoitusratkaisuun vaikutti ajankohtainen uhka idästä. (Kunnallistekniikka 6/1990 ss.21-23 Pertti Maisala, Espoon aluekeskukset)

   
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Ilmakuva 1960-luvulta. (Keski-Espoo -seuran sivut)

1963 Espoo muuttuu kauppalaksi.

   
    1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1926 Lindholmin saha perustetaan. Itse sahalaitos oli lähellä nykyistä Espoonväylää, ja Lindholms Såg Ab:n alue höyläämöineen, lautatarhoineen ja betonivalimoineen levittäytyi ratapihan etelälaidassa pitkälle Suviniittyyn. (Lähde: Espoon kaupungin sivut)

    1903 Pasila-Karjaa rautatie halki Espoon valmistuu.

  1300–1700 -luvut  
    1300–1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi.

  Aiemmin  
    0–1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla.

    2000–0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja.

    6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat.

    10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa.