Virastokeskuksen prosessipuu

Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!

 VIRALLINEN PROSESSI


EPÄVIRALLINEN PROSESSI

  2010  
 

Kannusillanmäen väestönsuojan kuivatus ja desinfiointi ovat edenneet suunnitellusti ja tiloja otetaan porrastetusti käyttöön.

 

Kannusillanmäen väestönsuoja suljettiin toistaiseksi kosteusvaurion takia.

Espoon keskuksen uudistettu asema otetaan käyttöön 31.5.2010.


Valtuusto päätti purkaa Kaupungintalon kokouksessaan 19.4.2010.


Kaupunginhallitus ehdottaa 29.3.2010 valtuustolle kaupungintalon purkua.


Esitettiin suunnitelma, jossa kaupungintalon tilalle on rakennettu aukio, ja valtuustotaloa laajennettu.

 

 Kaupungintalon kehitys lyhyesti Espoon kaupungin -sivuilla.


 

Keski-Espoo-seura otti kantaa kaupungintalon säilyttämisestä ja virastotalo I:n purkamisesta 11.4.2010 päivätyssä lausunnossan.


 

 Länsiväylä oli samoilla linjoilla artikkelissaan 14.4.2010.


 

Lue Länsiväylän uutinen puolueiden mietteistä ennen kokousta (11.4.2010).


 

Lue Länsiväylän uutinen kaupungintalon käsittelystä kaupunginhallituksessa (26.3.2010).


 

Kaupungintalon tilalle mietitään aukiota ja asuintornia.

  2009  
 

Länsiväylän sivuilla on käyty keskustelua siitä, mitä Espoon keskukselle pitäisi vielä nykyisten remonttien lisäksi tehdä. Kirjoittajien mielestä kauppakeskusten viereen pitäisi rakentaa paljon lisää asuntoja.


Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.3.2009 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi Espoon kaupungintalon ja sen lähiympäristön arkkitehtuurikilpailun ohjelman hyväksymisen.


   
   

Espoon kaupungintalon suunnittelukilpailu on tarkoitus käynnistää toukokuussa. Kutsukilpailuna järjestettävässä kilpailussa on kaksi eri sarjaa. Toisessa on lähtökohtana kaupungintalon säilyttäminen sekä peruskorjaus ja toisessa purkaminen.


  2008  
   

Museovirasto toteaa Uudenmaan ympäristökeskukselle 27.11.2008 antamassaan lausunnossa, että Espoon virastokeskus on oman aikansa rakennustaiteen ja -tekniikan johdonmukainen edustaja.


Espoon kaupungintalon lopullisesta kohtalosta keskusteltiin 17.11.2008 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Asiasta päätettiin järjestää kaksi samanaikaista suunnittelukilpailua, joista toisessa kaupungintalo puretaan ja toisessa peruskorjataan.


   

Espoon kaupungintalon kohtalosta on tehty perustavaa laatua oleva päätös. Kaupungintalo sekä sen vieressä oleva virastotalo 1 puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi kaupungintalo.


   
   

Kaupungintalon purukustannuksista liikkuu vaihtelevia arvioita. Lokakuussa 2008 konsultti arvioi hinnaksi kuusi miljoonaa euroa, mutta myöhemmin toinen konsultti esitti noin kahden miljoonan euron arvion.


Espoon keskuksen ja kaupungintalon uudistamis- ja jatkosuunnitteluperiaatteita käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 3.11. Keskustakortteleiden kehittämisen päätavoitteena on käydyn kilpailun tulosten perusteella alueen voimakas uudistaminen ja kaupunkirakenteen muuttaminen.


   
    Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen pohti Espoon keskuksen tulevaisuutta Keski-Espoon sanomien 3/2008 artikkelissa "Kaupunginjohtajan pakeilla".

   

Länsiväylän päivän puheenaihe 6.9.  käsitteli virkamiesten ja lautakuntien näkemyksiä kaupungintalon tulevaisuudesta. Kaupungintalon kohtalo tulisi mielipiteiden mukaan sovittaa koko keskusta-alueen kehittämiseen.


   

Länsiväykän artikkelissa kerrotaan, että kaupungintalon ja keskustakorttelien jatkosuunnittelun periaatteita käsitellään valtuustossa vasta syksyllä.


Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen ideasuunnittelukilpailussa palkittiin neljä ehdotusta. Niiden perusteella palkintolautakunta esitti jatkosuunnitelman pohjaksi toimenpiteitä, joiden mukaan kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan.


 

Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ja ideakilpailun tulokset julkaistaan keskiviikkona 6.8. Kilpailuehdotukset ovat olleet nähtävillä koko arvioinnin ajan Espoon kaupungin kotisivuilla.


   

Espoon kaupungintalon suunnittelussa mukana ollut arkkitehti Marja Nuuttila-Helenius kertoi rakennuksen syntyhistoriasta Länsiväylässä.


   

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Espoon ideakilpailusta ei löytynyt eväitä kaupungintalon säilyttämiseen. Kaupungintalon kohtalo ratkennee 25.8. järjestettävässä kaupunginvaltuuston 550-vuotisjuhlakokouksessa.


 

Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen alueen arkkitehtuurikilpailun ehdotuksissa on nähtävissä laaja kirjo hyvin radikaaleista aina melkeinpä yllätyksettömiin ratkaisuihin.


     
   

Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun ehdotukset ovat katsottavissa pdf-tiedostona kilpailun kotisivuilla.


Espoon kaupungintalon ja siihen liittyvien keskustakortteleiden uudistamiseksi järjestettyyn kansainväliseen ideakilpailuun tuli määräaikaan mennessä yli 60 ehdotusta. Kotimaisten ehdotusten lisäksi ehdotuksia tuli muun muassa Yhdysvalloista, Kiinasta, Japanista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Italiasta, Espanjasta ja Sveitsistä.

   

Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun aikataulua päivitettiin 7.3.2008. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuun alkupuolella ja päätös kaupungintalosta tehdään valtuuston 550 -juhlakokouksessa elokuun lopussa.


   
   

Uuden vuoden aattona 31.12.2007 kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen paljasti Espoon kaupungintalon eteläpäätyyn sijoitetun, taiteilija Markku Aihan suunitteleman ympäristötaideteoksen.


  2007  

Kaupungintalon ja keskustakortteleiden kansainvälinen ideakilpailu on julistettu alkaneeksi. Kilpailuaika on 3.12.2007–31.3.2008. Kilpailualue on kaupungintalo ja sen lähiympäristö, mutta tarkastelualueena on koko virastokeskus reuna-alueineen.



   

Kanta-Espoon alueneuvottelukunta on kokouksessaan 6.11. päättänyt kannastaan kaupungintalon kohtaloon. Kanta-Espoon alueneuvottelukunnan kanta on, että kaupungintaloa ei pureta, vaan se on säilytettävä.


   

Keskustelu on avattu! Virastokeskuksen suunnitteluun on nyt mahdollista vaikuttaa. Espoolaiset voivat sanoa mielipiteensä kaupungintalon sijainnista, korjauksesta tai uuden talon rakentamisesta verkkosivuilla avattavassa keskustelussa.


Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen uudistamiseksi järjestetään kansainvälinen yleinen ideakilpailu Espoon 550-juhlavuoden kilpailuna. Kilpailu alkaa joulukuussa ja kestää ensi vuoden maaliskuun loppuun.


 
   

Espoon Riehassa 25.8.2007 Keski-Espoo-seura järjesti leikkimielisen "Kaupungintalovaalin", jossa asukkaat saivat ilmaista mielipiteensä siitä, säilytetäänkö vai puretaanko nykyinen kaupungintalo, ja jos puretaan, millaista tyyliä sen pitäisi edustaa.


   

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon kaupungintalon kohtalosta 1.9.2007. Tulevassa kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa talolle saatetaan etsiä uusi paikka, mutta se tulee sijaitsemaan Espoon keskuksessa, vaikka muutakin on vuosien varrella ehdotettu.


   

Kaupungintalon ulkonäkö tulee muuttumaan, vaikka päädyttäisiin purkamisen sijasta korjaukseen. Korjauksessa ei voida säilyttää edes julkisivuelementtejä. Korjausasteen noustessa 99 %:iin talosta voi hyödyntää vain kantavat rakenteet.


    Keskustelua virastotalon kohtalosta Länsiväylän Puheenvuoroja -palstalla helmi- ja maaliskuussa 2007.

Kaupungintalon ja sen ympäristön uudistaminen lähtee liikkeelle Espoon keskuksessa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti kokouksessaan 21.3. käynnistää valmistelut Espoon keskuksen kehittämiseksi kansainvälisellä arkkitehtikilpailulla.


 

Kiinteistölautakunnalle tehdyn selvityksen mukaan kaupungintalon purkamiselle ei ole tarvetta, ja että rakennus on korjauskelpoinen. Esitys kaupungintalon perusteellisesta remontista ei kuitenkaan tyydyttänyt kiinteistölautakuntaa, vaan se päätti palauttaa peruskorjauksen tarveselvityksen uuteen valmisteluun.


 

Helsingin Sanomien mukaan kaupungintalosta tehdyn selvityksen mukaan purkamiselle ei ole tarvetta, sillä 1970-luvulla valmistunut rakennus on korjauskelpoinen. Laajamittaisen peruskorjauksen esitetään alkavan vuonna 2009 ja valmistuvan 2011.


  2006  

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista.


   
    Espoon kokoomus ryn julkilausuma: "Espoon keskuksen virastokolossien tilalle elävä kaupunkikeskus" (8.11.2006)

    Länsiväylä kirjoitti 17.5.2006 "Kaupungintalo kypsä purettavaksi".

    Länsiväylä kirjoitti 25.04.2006
"Kaupungitalo saatetaan purkaa".

    Länsiväylän keskustelupalstalla käytiin vuonna 2006 keskustelua "Kaupungintalo matalaksi".

  2005  
    Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Keskustan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua.

Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali.

   
    Kuva Uudesta keskuksesta vuonna 2015 Itä-Suviniityn suunnalta, Kanta-Espoon Kokoomus ry:n sivuilla.

  2003  

Espoon keskuksen kehittämisohjelman pohjalta aluetta on alettu kehittää ja kaavoittaa kiihtyvällä nopeudella. Myös virastoalueen kehittäminen kuuluu osana ohjelmaan. Kehittämisen yhteydessä tutkitaan mm. kaupungintalon saneerausta. Vaihtoehtoina voisivat olla myös kaupungintalon purkaminen joko osittain tai kokonaan.


   
   2003  
    Kuvia Espoon keskuksesta Antti Sunellin kotisivuilla

Espoon keskuksen valaistuksen ja Siltaraitin ympäristön arkkitehtikilpailu järjestettiin vuosina 2002-2003. Kilpailun voitti 7.1.2003 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka ehdotuksellaan "Espolite".  
   1990-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Kiltakallio ja Espoon keskus 1990-luvun lopuilla (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1990-luvun alun lama pysäytti keskuksen rakentamisen uudelleen useiksi vuosiksi ja rautatien eteläpuolella on edelleen useita tyhjiä liiketontteja toteuttamatta. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskus 2000)

  1980-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskuksen muutos ilmakuvina 1980-luvulta vuoteen 2004 (Keski-Espoo -seuran sivut).

    Espoon keskuksen varsinainen rakentaminen lähti hitaasti liikkeelle. Rakentaminen vauhdittui todenteolla vasta 1980-luvulla. Toteuttamista helpotti maanomistustilanne, sillä kaupunki omisti jo kaavoitusvaiheessa keskeiset maa-alueet. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskus 2000)

    Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon asema ja Espoontori (Keski-Espoo -seuran sivut).

  1970-luku  
    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskus 1970-luvun lopulla (Keski-Espoo -seuran sivut).

1979 Espoon keskuksen uusi valtuustotalo valmistui. Samoihin aikoihin valmistui myös virastotalo II.

  • Foorumin artikkeli: "Espoon kuntakokoukset"

   
   

1970-luvun taloudellinen taantuma ja pääkaupunkiseudun kasvun hidastuminen pienensivät suunnitteita rajusti. Kasvun laantuessa palattiin sananmukaisesti maanpinnalle. Liikenneratkaisut muutettiin maanläheisemmiksi, korttelitehokkuuksia alennettiin ja siltarakenne suunniteltiin yksinkertaisemmaksi. Jyrkkä liikennemuotojen erottelu korvattiin perinteisellä sekoittuneella katuverkko- ja korttelirakenteella. Maantaso pyrittiin jäsentämään kaupunkimaisiin katu- ja aukiotiloihin. (Ryhänen Tapani Espoon aluekeskukset: Espoon Keskus 1991)


1975 Virastotalo I valmistuu.

   
1972 Espoo muuttuu kaupungiksi.

   
 

 

Voittanut suunnitelmaidea toimi jatkokehityksen lähtökohtana. Kilpailun voittaneet arkkitehdit kutsuttiin Espooseen kehittämään ehdotustaan toteutuksen pohjaksi. Vuonna 1972 luovutettiin jatkokehittelyn tulos Espoolle. Kuluneina viitenä vuotena työ kohtasi monenlaisia vaikeuksia paikallisten olosuhteiden, kaavoitus- ja rakennuskäytännön sekä erilaisen ajatusmaailman takia. (Arkkitehti-lehti 3/1973 s.50)

Ohessa kuvia jatkokehitetystä suunnitelmasta. Yllä koko keskusta ja alla liikekeskus, jonka paikalle virastokeskus rakennettiin. (Kuva: Arkkitehti-lehti 1/1973 ss. 54-53)


1971 Uusi kaupungintalo valmistui. Kaupungintalossa sijaitsee kaupungin ylimmän johdon toimitilat, sekä pääosa keskushallinnosta. Rakennus on yhteispinta-alaltaan runsas 6 900 k-m2. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskus 2000).

   
    1970-luvulla Espoon virastokeskus alkoi muodostua rakennus rakennukselta.

    Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon virastokeskus (Keski-Espoo -seuran sivut).

    Espoon keskuksen suunnitelmat toteutuivat vain osittain kunnanvaltuuston päättäessä kaksinkertaistaa rakennustehokkuuden. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1970-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

  1900–1960 -luku  

Kilpailu ratkaisu julkistettiin 27.8.1967. Kilpailun voitti nro. 14; puolalaisten arkkitehtien Jan Chimielewski, Janusz Kazubinski ja Krysztof Kuras, avustajinaan Janusz Foks, Skawomir Gzell ja Jacek Cynke ehdotus.


   

3.9.1966 Espoon kauppala julisti kansainvälisen keskustakilpailun.


   
    1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen sijoittamista puitiin niin valtuustossa kuin lehtien sivuilla. Päätös hallinnollisen keskuksen sijoittamisesta Muuralaan tehtiin vuonna 1965 ja päätös varmistui vuoden 1968 yleiskaavassa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1960-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

    Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Ilmakuva 1960-luvulta. (Keski-Espoo -seuran sivut)

Espoon kauppalan hallinnollisen keskuksen sijoittumisesta päätettiin vuonna 1964 asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Sijoitusratkaisuun vaikutti ajankohtainen uhka idästä. (Kunnallistekniikka 6/1990 ss.21-23 Pertti Maisala, Espoon aluekeskukset)

   
1963 Espoo muuttuu kauppalaksi.

   
    1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).

    1903 Pasila-Karjaa rautatie halki Espoon valmistuu.

   1300–1700 -luvut  
    1300–1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi.

  Aiemmin  
    0–1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla.

    2000–0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja.

    6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat.

    10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa.