Kirkkojärven prosessipuu

06.09.2010 - 11:20

     

Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!

 VIRALLINEN PROSESSI


EPÄVIRALLINEN PROSESSI
  2010  

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lakelan asemakaavan muutoksen kokouksessaan 16.8.2010.

  
 

Kirkkojärven uusi koulu aloitti toimintansa 17.8.2010. Se vahvistaa Espoon keskusta nopeasti kehittyvänä koulutuksen keskittymänä. Kirkkojärven vanha peruskoulu ja väliaikaisiksi tarkoitetut siirtokoulutilat purettiin suuremman uudisrakennuksen tieltä vuonna 2007.

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.6.2010 Lakelan asemakaavamuutoksen.
 

Kirkkojärvenpuiston rakentaminen alkaa vuonna 2010. Lue lisää Avoimesta Espoosta.

 

  
  2009  
   

Tuomarilanrinne 1:een nousee uusi nelikerroksinen kerrostalo. Rakennuslupa uudelle kerrostalolle on jo myönnetty ja siihen on suunniteltu yhteensä 44 asuntoa.
   

Tuomarilaan ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa lähikauppaa, jota yritettiin saada alueelle myös nettiadressin voimin.

Tuomarila III Kulovalkean alueen kaavamuutos on lainvoimainen 6.5.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 11.3.2009 kaavamuutoksen hyväksymisestä. Tavoitteena on muuttaa Kuloniityn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta asemakaavaa pientalovaltaisemmaksi.

    
Hösmärinpuiston perusparannuksen toteutussuunnittelu on käynnistynyt Hösmärinniityn leikkipuiston ja Sunan koulun ja leikkipaikan välisen puistokäytävän osalta huhtikuussa 2009.
  

Lakelan kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS päivitettiin 26.2.2009. Tavoitteena on mahdollistaa Hotelli Kuninkaantien laajentuminen siten, että hotellin toimintaedellytykset paranevat.

  
  2008  

Hösmärinpuiston perusparannuksen suunnittelutyö käsittää eri ikäryhmien toimintapaikkojen ja oleskelualueiden sijoittamisen sekä mitoituksen tarkistamisen, leikkivälineiden, valaistuksen, kasvillisuuden, rakenteiden, kalusteiden ja pintojen uudistamisen, kuivatuksen ja käytävien mitoituksen tarkistamisen sekä maisemahoitotoimenpiteet.


 
 

Länsiväylä uutisoi Kirkkojärven koulun rakentamisesta.
 

Kirkkojärven Kaivomestarinkadulle avattiin lauantaina 12.7.2008 uusi pienoisgolfrata.
   

Tuomarilan perhetukikeskus avasi ovensa runsas vuosi sitten. Perhetukikeskuksessa toimii kolme erillistä osastoa: yksi lapsille, toinen nuorille ja kolmas perheille.

Kirkkojärvenpuiston yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen ja se perustuu ratkaisuiltaan Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

  
     

Asukastilaisuudessa 13.2.2008 asukkaille esiteltiin osana Tuomarila-Suvelan liikenneverkko- suunnitelmaa ratkaisu, jossa Sunankaaren jatke toteutetaan asemakaavavarauksen mukaisesti.
    Tuomarilan nykyinen päiväkoti puretaan ja tilalle rakennetaan 5-ryhmäinen päiväkoti, jossa on 81 hoitopaikkaa. Päiväkoti valmistuu joulukuussa 2008.
    Kirkkojärven yhtenäisen peruskoulun rakentaminen alkaa 2008 ja se valmistuu vuoden 2010 syksyksi.
  2007  

Kirkkojärvi I -kaava vahvistettiin valtuustossa 17.12.2007.

Tuomarilan ja Suvelan alueiden liikenneverkkosuunnitelman esittelytilaisuus pidettiin torstaina 11.10.2007 klo 17:30–19:30 Lagstadin koulun auditoriossa ja aulatiloissa.

 

Tuomarila-Suvelan liikenneverkkokyselyyn tuli lokakuun loppuun mennessä runsaasti vastauksia ja kommentteja.

Tuomarila-Suvelan liikenneverkkosuunnitelmasta voi tarkastella viime vuosina toteutuneita ja vuosien 2007–2030 aikana mahdollisesti toteutettavia maankäytön ja liikenneverkon muutoksia.

   Kirkkojärven vanha koulu purettiin syksyllä 2007.

Kirkkojärven alueen katu- ja puistosuunnitelmat ovat valmistuneet luonnosasteelle. Asukkaat saivat tutustua suunnitelmiin maanantaina 17.9.2007 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Ramboll Oy:n edustajat esittelivat katu- ja puistosuunnitelmaa.

Maanantaina 17.9.2007 klo 17.30–19.30 järjestetään Kirkkojärven alueen suunnitelmien esittelytilaisuus Lagstadin koulun auditoriossa ja aulatiloissa.

    

Suunnitelmat ovat esillä Espoon kaupunkisuunittelukeskuksen asiakaspalvelussa Kirkkojärventie 6B, 4.krs sekä internetissä. Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa.

    
   

Keski-Espoo-seuran Tuomarila-seuralle 40-vuotisjuhlassa lahjoittama Tuomarila-tammi istutettiin Tuomarilan kevättalkoopäivänä 28.4.2007 Pitkännotkonpuistoon.

Kulovalkean alueen suunnittelusta pidettiin asukasilta 10.5.2007 Tuomarilan koululla. Eniten puhutti tuleva lähikauppa, eli tuleeko kauppaa ylipäätään alueelle ja jos tulee, minkä kokoinen sen tulisi olla ja mihin se sijoitetaan.

Tuomarilan Kulovalkean aluetta koskeva asukastilaisuus järjestettiin torstaina 10.5.2007 klo 17.30–19.30 Tuomarilan koulun ruokasalissa.

Foorumin tapahtumailmoitus: "Tuomarilan Kulovalkean alueen asukastilaisuus 10.5." (4.5.2007)
 

Internetissä on avattu adressi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että Tuomarilan Kulovalkean alueelle saadaan ruokakauppa.

Kirkkojärvi I -asemakaavan muutosluonnoksesta järjestettiin alueen asukkaille esittely- ja keskustelutilaisuus valtuustosalissa 13.2.2007. Muutosluonnos on virallisesti nähtävillä 5.2. -6.3.2007 välisenä aikana.

 

Kirkkojärvi I asemakaavan muutosluonnoksesta järjestettiin asukkaille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 13.2.2007 valtuustosalissa.
  2006  
Kirkkojärven toiminnallinen ja julkisen tilan yleissuunnitelma. Raportti 21.12.2006, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll Finland Oy yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.
   

Kirkkojärven kouluun ja sen ympäristön kaavamuutokseen liittyvä osallistumis- ja arviontisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

    
Kirkkojärven toiminnallisesta ja julkisen tilan yleissuunnitelmasta on tekeillä konsulttityö, joka valmistuu syksyn aikana. Työn pohjalta laaditaan asemakaavaluonnos.
    

Espoon kaupunki julkaisi Keski-Espoon urheilupuiston yleissuunnitelman 30.5.2006.

    

23.3.2006 järjestettiin Kuninkaantien lukiossa Kirkkojärven kehittämispäivä, jossa esiteltiin Kirkkojärven alueen suunnitelmia ja kaavoitustilannetta.

  • Esitysmateriaali
    
Kirkkojärvenpuiston hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa.
    
  2004–2005  

Kirkkojärven koulun osalta järjestettiin keväällä 2005 arkkitehtikilpailu. Koulun rakentaminen alkanee vuonna 2008 ja rakennus valmistuu syyslukukaudeksi 2009.

    
    Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Keskustan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua.
 

Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali.

  

11.11.2004 järjestettiin yhdessä Kirkkojärveläisten kanssa kaavakävely, josta kerättiin myös palautetta. Kaavakävelyn pohjana olivat ensimmäiset alueelle tehdyt luonnokset.

  

Keskiespoon pienkiinteistöyhdistys kommentoi Kirkkojärven puiston suunnittelua ja kaavakävelyä sivuillaan.

10.12.2004 kaavakävelyyn osallistuneet kirkkojärveläiset jättivät kaupunkisuunnittelulautakunnalle kirjeen, jossa he kertoivat omia huomioitaan ja toiveitaan Kirkkojärven alueen kehittämiseksi viitaten aikaisemmin kirjoitettuun huomautukseen (9.9.2004).
   

13.12.2004 Uudenmaan ympäristökeskukseen lähetty esitys aiheena Kirkkojärvenpuiston asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentäminen.
   

9.9.2004 kirkkojärveläiset jättivät kaupungille huomautuksen Kirkkojärvenpuiston asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämiseksi.
   2000–2003  
Kirkkojärven asemakaavaluonnosvaihe alkoi 10.12 2003 ja on tällä hetkellä käynnissä. Kirkkojärvenpuiston kaavoitusprosessiin ja sen asiakirjoihin pääset tutustumaan tästä.
    
10.11.2003 järjestettiin asukastilaisuus, jossa esiteltiin tavoiteohjelma, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtuurikilpailu.
    
    Kirkkojärven turvallisuushanke käynnistettiin osana Espoon keskuksen turvallisuushanketta. Kesällä 2003 toteutettiin alueen ensimmäinen turvallisuuskysely.
   

Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset julkistettiin 15.1.2003. Ensimmäisen palkinnon sai ehdotus "Muistojen aalloilla".

    

2.4.–2.9.2002 järjestettiin Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtikilpailu. Kilpailun tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaaksoon monipuolinen ja korkeatasoinen kaupunkipuisto, joka toimii asukkaiden ulkoilu- ja kohtaamispaikkana. Suunnittelussa painotettiin alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 21 ehdotusta.

  

Proespoonjoki ry otti kantaa Espoonjokilaakson maisemasuunnittelukilpailun järjestämiseen ja toi esiin huolensa siitä, että alueen kehittäminen edellyttää koko Espoonjoen vesistön ja osittain sen valuma-alueenkin huomioon ottamista, jotta lopputuloksena olisi koko vesistön kannalta hyvä lopputulos.
   

Aloite Kirkkojärven monitoimipuistosta eteni Espoon kaupunginvaltuustossa 22.1.2001.

19.12.2000 Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin ja päätettiin, että Espoonjokilaakson yleissuunnittelu käynnistetään Espoon keskuksen ja Bembölen välisellä alueella.

    

12.10.2000  Apulaiskaupunginjohtaja Pätiälän johdolla pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan kaupunginhallitukselle ehdotus siitä, miten ja millä aikavälillä Kirkkojärven alueen jatkosuunnittelu tapahtuu. Neuvottelussa oli mukana ympäristön ja teknisten palvelujen toimiala ja Espoon keskuksen kehittämisprojektin edustajat.

   19.6.2000 Kanta-Espoon alueneuvottelukunta lähetti kirjeen  kaupunginhallitukselle Kirkkojärven asuntoalueen ongelmista.
    15.5.2000 Susanna Rahkonen ja 13 muuta valtuutettua allekirjoittivat valtuustoaloitteen Kirkkojärven alueen kehittämiseksi.
    18.4.2000 asukastoimikunnan esitys  nuoriso- ja liikuntalautakunnalle Kirkkojärven alueen erityyppisistä ongelmista, kuten maan painuminen, lisääntyvä liikenne, koulu- ja uimahallitontin pienuus, järven palauttamisen vaikutukset, asukkaiden kuuleminen alueen suunnittelussa ym.
  1990-luku  
23.11.1999 Kaupunginhallitukselle annettiin selvitys Kirkkojärven alueen suunnittelutilanteesta.
   27.12.1999 Kirkkojärvi-takaisin ry lähetti kirjeen kaupungin elimille Kirkkojärven palauttamiseksi.
    29.11.1999 Kirkkojärvi-takaisin ry lähetti kirjeen kaupungin elimille Kirkkojärven palauttamiseksi.
26.10.1999 Kaupunginhallitus pyysi selvitystä Kirkkojärven alueen suunnitteluaikataulusta ja siitä, voidaanko Espoon keskusta-alueen kehittämissuunnitelman yhteydessä laatia Kirkkojärven alueelle suunnitelma hyvin hoidetun puiston ja virkistysalueen toteuttamisesta alueen ilmeen parantamiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi, sekä voidaanko Kirkkojärven piha-alueiden voimakas painuminen estää pohjavesipadolla sekä järven aikaansaamisella virkistysalueen yhteyteen.
   7.10.1999 Kirkkojärvi-takaisin ry lähetti kirjeen kaupungin elimille Kirkkojärven palauttamiseksi.
    4.6.1999 Yksityisen asukkaan kirje Espoon keskuksen kehittämisprojektille, jossa kirjeessä kiinnitetään lähinnä huomiota Espoonjoen ja sen rantojen kunnostukseen ja virkistyskäytön lisäämiseen.
    1.8.1997 annetussa kuntalaisaloitteessa esitetään, että kaupunki laatisi suunnitelmat Kirkkojärven kunnostamiseksi ja koko alueen rakentamiseksi monipuoliseksi virkistysalueeksi ja että alueen pohjavesi padotaan maisemoinnin yhteydessä vakiokorkeuteen, millä toimenpiteellä aloitteen mukaan pohjaveden korkeuden vaihtelun aiheuttama maan vajoaminen saataisiin loppumaan Kirkkojärven asuntoalueella.
27.5.1998 saatiin valmiiksi "Kirkkojärven palautus" esiselvitys, jonka teki Espoon kaupungin työryhmä.
    
    20.2.1998 Kirkkojärvi-takaisin ry lähetti kirjeen kaupungin elimille Kirkkojärven palauttamiseksi.
Laadittiin apulaiskaupunginjohtaja Pätiälän asettaman työryhmän toimesta Espoon jokien kunnostussuunnitelma, jossa ehdotettiin myös Espoonjoen kunnostamiseksi toimenpiteitä Espoon keskuksen alueella.
    
    1.8.1997 annetussa kuntalaisaloitteessa esitetään, että kaupunki laatisi suunnitelmat Kirkkojärven kunnostamiseksi ja koko alueen rakentamiseksi monipuoliseksi virkistysalueeksi ja että alueen pohjavesi padotaan maisemoinnin yhteydessä vakiokorkeuteen, millä toimenpiteellä aloitteen mukaan pohjaveden korkeuden vaihtelun aiheuttama maan vajoaminen saataisiin loppumaan Kirkkojärven asuntoalueella.
   1970-luku  
1972 Espoo muuttuu kaupungiksi.
   1978 Helena Veltheimin Espoonjokilaakson maisemasuunnitelma, jossa on mukana Kirkkojärven entisöiminen siten, että kaksi metriä syvä patoallas sijoitettaisiin Turunväylän lounaispuolelle Kirkkojärven kerrostaloalueen tuntumaan ja joen pinta nostettaisiin (+3.5 m mpy). Rannat säilytettäisiin nykymuodossaan kunnostettuna.
    Kuvasarja Kirkkojärven alueen kehittymisestä 1970-luvulta vuoteen 2004 Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi -sivuilla.
  1900–1960 -luvut  
    1968 maataloushallituksen insinööriosasto suunnitteli jokiuoman ruoppaamista ja patoamista suluin Turunväylän lounaispuolelle.
    1966 Espoon keskustan suunnittelukilpailun voittaneiden puolalaisten arkkitehtien ehdotuksessa Kirkkojärvi oli palautettu.
1963 Espoo muuttuu kauppalaksi.
   1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut).
    1940–1950 järvi oli vielä otollinen kalastus-, metsästys- ja uintipaikka.
    1930 järvi merkittiin 30-luvun kartassa osittain kuivaksi. Järvi on ollut ilmeisesti aina matala ja tulvinut keväisin ympäröiville pelloille.
  1300–1700 -luvut  
    1765 järvi on kutistunut kartalla lammeksi Glimsinjoen ja Glomsinjoen yhtymäkohtaan.
    1755 järvi on merkitty karttaan nimellä Kyrkbyträsk.
    1681 Kirkkojärvi näkyy ensimmäistä kertaa kartoissa.
    1300–1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi.
   Aiemmin  
    0–1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla.
    2000–0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja.
    6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat.
    10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa.