Vieraskasvilajien kartoitus kesällä 2011

Espoon ympäristökeskus kartoittaa kesällä ja alkusyksystä alueensa haitallisia vieraskasvilajeja. Kerättävä sijaintitieto on olennaisen tärkeää tehokkaan torjuntatyön suunnittelun kannalta.

Haitalliset vieraslajit - mitä ne ovat?

Vieraslajit ovat uudelle alueelle levinneitä kasvi- ja eläinlajeja, jotka eivät olisi pystyneet leviämään luontaisen leviämisesteen, esimerkiksi vuoriston tai valtameren yli ilman ihmisen myötävaikutusta. Vieraslajeja siirretään joko tarkoituksellisesti (kukkakasvit, riista- tai kalalajeja) tai vahingossa esimerkiksi lento- tai laivarahdin mukana (hyönteiset, taudinaiheuttajat).

Pieni osa näistä vieraslajeista aiheuttaa harmia uudella elinalueellaan joko kilpailemalla alkuperäisen lajiston kanssa (ekologinen haitta), pakottamalla maanviljelijät torjuntatoimiin (taloudellinen haitta), tai jopa pilaamalla virkistysalueen viihtyisyyttä (kulttuurinen haitta).

Suomessa on laadittu keväällä 2011 maa- ja metsätalousministeriön johdolla ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi, jossa esitetään erilaisia toimenpiteitä auttamaan haitallisten lajien torjunnassa ja uusien lajien ennaltaehkäisemisessä.

Kaupungin ympäristökeskuksen harjoittelija Markus Seppälä (markus.seppal ät espoo.fi p. 050-5634987) kartoittaa Espoon alueella etupäässä vieraskasveja, mutta on kiinnostunut myös esimerkiksi mahdollisista minkki- tai espanjansiruetanahavainnoista (Arion lusitanicus). Kartoituksen tärkeimpiä päämääriä on löytää mahdollisimman monta erityisen haitallisten jättiputkilajien esiintymiä. Kotimaisia putkikasveja muistuttavat jättiputket voivat kasvaa yli kolme metriä korkeiksi ja varren paksuus voi olla jopa 10 cm. Muita kartoitettavia lajeja ovat mm: jättipalsami, kurtturuusu, japanintatar ja jättitatar sekä amerikkalaiset suurikokoiset piiskulajit.

Kartoitettavat vieraslajit löydät ympäristökeskuksen kartoitusprojektin sivuilta: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;7969;37683;141807

Miten voin auttaa?

Jotta kartoituksen lopputulos olisi mahdollisimman kattava, tarvitaan työssä jokaisen espoolaisen apua. Jos törmäät johonkin kartoitettavista lajeista koiraa ulkoiluttaessasi tai piknikillä, pistä muistiin ja ilmoita mieluiten sähköpostitse Markus Seppälälle seuraavat tiedot:
 

• Mikä laji on kyseessä
• Sijainti, mahdollisimman tarkkaan. Gps-koordinaattien saaminen on tietysti toivottavaa, mutta ei aina mahdollista. Tarkkaan tulokseen pääsee myös antamalla lähimmän katuosoitteen ja opastamalla siitä eteenpäin hyvien maamerkkien avulla. Esimerkki: Jättipalsamikasvusto Espoonjoen varrella, Espoonväylän sillasta n. 100 metriä itäänpäin).
• Yhteystietosi. Siltä varalta, että kartoittaja ei löydäkään ilmoittamaasi kasvia ja joutuu pyytämään tarkempia ohjeita.

 
Miljöcentralen kartlägger invasiva arter i Esbo sommaren 2011 – vi behöver din hjälp!

Invasiva arter – vad är det?

Invasiva arter är växt- och djurarter som inte hade kunnat sprida sig i en ny region, över en naturlig barriär såsom en bergskedja eller ett världshav, annat än som resultatet av människans verksamhet.  Invasiva arter kan komma hit avsiktligt (många blommor, viltdjur och fiskar) eller av misstag till exempel med flyg- eller fartygsfrakt (insekter, sjukdomsalstrare).

En liten del av dessa invasiva arter ställer till med besvär i det nya utbredningsområdet genom att antingen tävla med de ursprungliga arterna (ekologiskt problem) tvinga jordbrukarna till bekämpning (ekonomiskt problem) eller inkräkta på trivseln (kulturellt problem). 

Under jord- och skogsbruksministeriets ledning upprättades ett förslag till nationell strategi för invasiva arter våren 2011.  I strategin ingår olika åtgärder för att bekämpa invasiva arter och för att förebygga spridningen av nya arter.

Kartläggning av invasiva arter sommaren 2011

Miljöcentralen kartlägger skadliga, invasiva arter i Esbo. Goda uppgifter om förekomsten är väsentliga vid planeringen av en effektiv bekämpning. Kartläggningen utförs av praktikanten Markus Seppälä (markus.seppala ät espoo.fi, tfn 050 563 49 87), som i första hand kartlägger invasiva växter, men också är intresserad av observationer av till exempel mink och spansk skogssnigel (Arion lusitanicus).  Ett av de viktigaste målen är att finna så många av förekomsterna av de skadliga jätteflokorna som möjligt. Jätteflokorna påminner om de inhemska flokorna, men de kan bli över tre meter höga och stammen kan vara upp till 10 centimeter tjock. Andra arter som kartläggs är jättebalsamin, vresros, parkslide och jätteslide samt de storvuxna amerikanska gullrisen.

En lista på de invasiva arter som kartläggs finns på http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;7969;37683;141807

Hur kan du hjälpa?

För att kartläggningen ska vara så komplett som möjlig, behöver vi Esbobornas hjälp. Om du träffar på någon av arterna i kartläggningen till exempel när du rastar hunden eller är på utfärd, lägg den på minnet och meddela Markus Seppälä, helst per e-post:
 

• Artens namn
• Platsen där den förekommer så noggrant som möjligt. GPS-koordinater är bra om du har dem. Du kan också ge närmaste gatuadress och förklara vägen därifrån, till exempel ”Jättebalsamin vid Esboån, 100 meter öster om Esboledens bro”. Du kan också skicka en kartlänk med e-postmeddelandet, se till exempel kartat.espoo.fi.  
• Dina kontaktuppgifter behövs om kartläggaren inte hittar en växtort och vill fråga om noggrannare anvisningar.