14. Suvelan kehittäminen täydennysrakentamisen keinoin -diplomityö
Kuvaus: Tärkeänä suunnan antajana Suvelan täydennysrakentamiselle on toiminut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavoittajana työskentelevän Patrik Otrasen diplomityö, jossa tarkasteltiin Suvelan kaupunkikuvan ja sosiaalisen ympäristön kehittämisestä täydennysrakentamisen avulla. Pysäköinnin uudelleen järjestämisen lisäksi työssä on tutkittu asumismuotoja ja palveluita monipuolistavaa täydennysrakentamista, tilan synnyttämistä asukkaiden kohtaamiselle sekä kaupunkikuvan ja ympäristön elämyksellisyyden kehittämistä. 1970-luvun kerrostaloalueelle rajatun työn osa-alueina ovat Kirstinharjun ja Suviniityn välinen reuna-alue, Kirstintietä reunustavat pysäköinti- ja muut tontit sekä Suvelan keskus kouluineen. Näihin liittyvät teemat ovat pysäköintialueiden ja muiden "tyhjien tilojen" käyttöönotto alueella, täydennysrakentaminen keinona liittää alue osaksi uutta Suviniityn aluetta sekä keinot synnyttää alueelle tätä kokoava keskus.
Tilanne: Alkuvuonna 2009 valmistunutta opinnäytettä Suvelan kehittämisestä täydennysrakentamisen avulla on hyödynnetty useassa muussa aluetta koskevassa kehittämisosiossa: Täydennysrakentamisen käynnistämisen toimintamallia koskevassa opinnäytteessä (kohta 15), integroitua hankekehitystä koskevassa työssä (kohta 16) sekä Suvelan Syke -kehittämisklinikassa (kohta 17). Nämä kaikki muodostavat peruslähtökohdat alueen täydennysrakentamista koskeville kehittämistoimenpiteille.
15. Tuotteistetun toimintamallin luonti täydennysrakentamiseen
Kuvaus: Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteisen toimeksiannon pohjalta on tehty työtä sellaisen täydennysrakentamisen käynnistämisen toimintamallin kehittämiseksi, jolla hanke saataisiin taloyhtiöiden, lähialueen asukkaiden, yritysten ja kaupungin kannalta hallitusti liikkeelle. Anni Tolvanen teki työn yhteydessä diplomityönsä "Täydennysrakentamisen käynnistämisvaiheen analyysi". Työssä tarkasteltiin korjausrakentamisen näkymiä ja täydennysrakentamisen lainsäädännöllisiä reunaehtoja, sekä pyrittiin kehittämään kaupungeille toimintamalli täydennysrakentamiseen ja prosessin hallintaa parantava opas. Kuuden simuloidun tapaustutkimuskohteen Espoon kohteet sijaitsivat Suvelassa ja Matinkylässä.
Tilanne: Alkuvuonna 2009 valmistuneen opinnäytteen tuotoksina oli täydennysrakentamista ja peruskorjausten rahoittamista käsittelevä opas sekä eri vaihtoehtojen kustannuksia vertaileva laskentamalli, joita voidaan hyödyntää asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä kaupungin yhteisessä täydennysrakentamistyössä. Suvelassa laskentamallin simulointi nojautui Patrik Otrasen opinnäytteessä esitettyyn täydennysrakentamiskohteeseen (kohta 14) . Suvelassa kiinteistöjen peruskorjausten rahoittamisen täydennysrakentamisen avulla todettiin olevan erittäin haastavaa ja asuntojen hintatason mataluuden asettavan tiukat rajat pysäköinnin uudelleenjärjestämisen kustannuksille.
16. Suvelan integroitu hankekehitys -työ
Kuvaus: Kokonaisvaltaisemman kaupunkisuunnittelun ja hankkeisiin perustuvaa kiinteistökehitystä yhdistävä Urban Design Managent -teoria tarjoaa lähtökohdan integroivalle hankekehitykselle. UDM:n tarkoituksena on tarjota käytännön toimijoille yleistettäviä toimintamalleja rakennetun ympäristön tuotannossa käytäviin neuvotteluihin ja ratkaisujen etsintään. Suvelassa menetelmän avulla on kartoitettu keskeisten maanomistajien intressit kiinteistönsä kehittämiseen ja analysoitu tämän pohjalta valitut kohteet mahdollisten ratkaisujen näkökulmasta.
Tilanne: Vuonna 2009 teetettiin Edelman Group Oy Ltd:lla UDM-menetelmän mukainen työ, jonka kohteiksi Suvelasta valittiin yleishyödyllisten asuntotuottajien Espoonkruunun ja VVO:n omistamia kiinteistöjä sekä Keski-Espoon koulun tontti. Koottua tietoa keskeisten maaomistajien täydennysrakentamispotentiaaleista ja omistajien tähän liittyvistä intresseistä tullaan hyödyntämään kohteita koskevissa jatkotöissä ja keskusteluissa.
17. Suvelan Syke -klinikka ja muu täydennysrakentaminen alueella
Kuvaus: Täydennysrakentamista koskeneiden selvitysten pohjalta virisi keväällä 2009 ajatus käynnistää konkreettinen toteutukseen tähtäävä hanke, johon sisältyisi sekä täydennysrakentamista että nykyisten rakennusten, pihojen ja pysäköintialueiden peruskorjaus. Kohteena olisi Espoonkruunun ja HOAS:n kiinteistöjen muodostama Suvelan läntisin suurkortteli, jossa Espoonkruunun kiinteistöt ovat tulossa lähivuosina peruskorjausvaiheeseen. Tämän aluetta negatiivisesti leimaavan osa-alueen kokonaisvaltainen uudistaminen toimisi samalla esimerkkinä koko alueen fyysiselle kehittämiselle. RAKLI ry:n kehittämän hankintaklinikan todettiin tarjoavan kiinnostavan kehitysalustan ja intressivapaan ympäristön julkisten tahojen ja markkinatoimijoiden väliselle avoimelle vuoropuhelulle kehittämistoimien edistämiseksi.
Tilanne: Syksyllä 2009 käynnistettiin RAKLI:n vetämänä kehittämisklinikka -malliin perustuva työ, jonka ytimessä on Kirstinharjun ns. Espoonkruunun kortteli. Työskentelymallina ovat kuukausittaiset, eri teemoihin keskittyvät työpajat sekä erilliset suunnittelukokoukset. Työpajoihin on osallistunut laaja joukko eri intressitahoja, rakennusliikkeiden edustajista ja konsulteista alueen asukkaisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Puhuttelevien alustusten avulla tuetaan suunnittelua ohjaavien tekijöiden kattavaa ja ennakkoluulotonta käsittelyä, tavoitteena löytää oikea kehityspolku jolla edetä. Tämän keväällä 2010 valmistuvan työn jälkeen järjestetään mahdollisesti nopeaan toteutukseen tähtäävä kokonaistoteuttamiskilpailu, jossa urakoitsija saa kohteen toteuttavakseen ja suunnittelija tätä koskevan työn.
Espoon keskuksen kehityskuvan päivittämisen yhteydessä tehtäviin osa-aluetarkasteluihin on mahdollista sisällyttää Suvelan kaupunkirakenteen kehittämistä koskevan yleissuunnitelman laadinta. Tähän työhön kytkettäisiin myös yksittäisten kiinteistöjen sekä ostoskeskuksen ja muiden yrittäjien kiinteistökehittämistä koskeva aloitteet ja intressit.
18. Kiinteistöjen korjausrakentamis- ja perusparannusohjeiden laatiminen
Kuvaus: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvonta ovat nähneet tarpeelliseksi laatia ohjeet ohjaamaan Suvelan keskustan kiinteistöjen korjausrakentamista ja perusparantamista sekä tukemaan tähän liittyvää dialogia. Tähän liittyy useita sivujuonteita kuten tarve luoda kaupunkikuvalliset periaatteet alueen täydennysrakentamiselle, tutkia maantasokerrosten kehittämismahdollisuudet, laatia pelastusteiden yleissuunnitelma sekä selvittää pysäköinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet. Kiinteistöjen maantasokerrosten varasto- tvs. tilojen muuttamisella kerhotiloiksi, asunnoiksi tai liiketiloiksi voisi esimerkiksi olla merkittäviä vaikutuksia katutason elävyyteen, yhteisöllisyyteen ja kiinteistöjen talouteen.
Ympäristöministeriön lähiöohjelmaa koskevassa päätöksessä varattiin Espoolle mahdollisuus jättää hakemus valintansa mukaisiin lähiöihin kohdistuvaa alueellista (asunto-osakeyhtiöiden) ryhmäkorjaussuunnittelua koskien. Tähän perustuva hanke on jo käynnistetty Soukassa ja tämän Espoon pilottikohteen kokemusten kartuttua harkitaan toimintamallin soveltamista myös Suvelassa.
Tilanne: Suvelan keskustan kiinteistöjen korjausrakentamista ja perusparantamista koskevan ohjeiston laadinta kilpailutettiin syksyllä 2009 ja käynnissä oleva työ valmistuu alkuvuonna 2010. Korjausrakentamisen ja perusparantamisen suunnitteluosuudesta vastaa Arkkitehtitoimisto ark-byroo ja maisemasuunnittelun osuudesta Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy. Tarkemmin tutkittavaksi esimerkkikortteliksi on valittu Tuomarilan asemaa lähinnä olevat VVO:n kiinteistöt Kirstinharjulla. Ohjeiston sisällöstä tullaan järjestämään erillinen tilaisuus alueen asukkaille ja muille asianosaisille.