8. Ulkoalueiden inventointi, yleis- ja rakentamissuunnitelma sekä toteutus
Kuvaus: Julkisen ulkotilojen laatuun ja hoidon tasoon liittyvänä alkutoimenpiteenä on Suvelassa tehty keskeisiä ulkoalueita, raitteja ja puistoja sekä osin myös korttelipihoja koskenut nykytilanteen kartoitus. Alueen vahvuudeksi tunnistettiin selkeä, voimakkaaseen maisemarakenteeseen ja luontoon tukeutuva kaupunkirakenne sekä intiimi raittiympäristö. Ulkotilojen keskeisinä ongelmina nähtiin viherympäristön kuluneisuus ja kunnossapito, kadunkalusteiden puutteet sekä kasvillisuuden ylirehevöityminen ja ikääntyminen. Seuraavat vaiheet ovat yleissuunnitelma ja tätä tarkentava rakentamissuunnitelma, josta edetään edelleen priorisoinnin mukaisesti eri kohteiden toteutukseen.
Tilanne: Ramboll Finland Oy:llä teetettävän, keväällä 2009 käynnistetyn yleissuunnitelmatyön suunnittelualueeseen kuuluvat Suvelanpuisto, Kirstinkenttä ja Sokinvuorenpuisto sekä keskeisistä jalankulkuyhteyksistä Kirstinharju ja -polku, Sokinmäki-Joupinlaaksontie sekä Joupinkallio. Työssä tarkastellaan mm. kasvillisuutta, kulkupintoja, rakenteita, varusteita, valaistusta, opastusta ja esteettömyyttä. Tyypillisiä puutteita suunnittelualueella ovat näkymien umpeenkasvu, kuluneet kalusteet, valaistusongelmat sekä viimeistelyn laatu kuten pinnoitteiden leviäminen reunakivettömillä kivituhkaraiteilla. Syksyllä 2009 järjestetyssä asukastilaisuudessa, johon tuli paikalle 23 asukasta, nousi vahvasti esille valaistuksen ja roska-astioiden puute. Työ valmistuu alkuvuonna 2010 ja tähän sisältyy kustannuslaskenta erittelyineen, kaluste- ja materiaalikatalogi sekä suunnitelmapiirustuksia. Rakentamissuunnitelman laatiminen valituilta osa-alueilta käynnistetään loppuvuonna v. 2010, minkä jälkeen käynnistetään vaiheittain kunnostustoimenpiteet. Kiireellisimpiä kohteita ovat Kirstinkentän uudistaminen ja Kirstinharjun valaistuksen parantaminen. Näiden kohteiden jälkeen kunnostetaan Sokinmäki–Joupinlaakson raitit sekä Sokinvuorenpuisto.
9. Pitkäkorvenpuiston kunnostaminen
Kuvaus: Kirstintien ja Sunantien kulmassa sijaitseva pieni Pitkäkorvenpuisto sisältyy teknisen keskuksen vuoden 2009 kunnostuskohteisiin. Tavoitteena on siistiä tätä kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla sijaitsevaa puistolämpärettä sekä parantaa leikkipuiston käytettävyyttä.
Tilanne: Vuoden 2009 on poistettu vanhat huonokuntoiset rauduskoivut ja istutettu aukkokohtiin kadun reunavyöhykkeelle rauduskoivuja sekä kallioiselle alueelle mäntyjä. Istutetut taimet on suojattu hakkeella ja haketta levitetty muutenkin kuluneisiin kohtiin. Leikkipuiston ympärille on tehty entistä laajempi aitaus, uusittu koripalloteline ja sorapinta sekä lisätty jäteastioiden määrää.
10. Kirstintien kaupunkikuvallinen kehittäminen
Kuvaus: Sunankaaren valmistuttua Kirstintiestä on mahdollista kehittää visuaalisesti nykyistä miellyttävämpi, katuseurallisuutta ja kaupunkitilan elvyttävyyttä tukeva alue. Viherrakentamisen, läpikulkuliikenteen ja nopeuksien rajoittamisen lisäksi yhtenä keinona voisi olla valaistuksen kehittäminen. Katuympäristöjen valaistuksen parantaminen on perusteltua myös sen takia, että suurten ikäluokkien vanhetessa heikkonäköisten osuus liikkumisympäristössä kasvaa. Työ kytketään osaksi Espoon valaistusta koskevaa ohjelmaa, alueen liikennesuunnitelmia ja viherympäristön sekä esteettömyyden kehittämistä.
Tilanne: Keskeisiä ulkotiloja koskeneen yleissuunnitelman mukaan (kohta 8) Kirstinkentän ja asukaspuiston välinen korkea, näköyhteyden estävä pensasaita tullaan poistamaan. Osana Kirstintien kehittämistä tutkitaan mahdollisuuksia muuttaa tämä tieosuus ns. shared spaces katutilaksi. Lisäksi selvitetään millaisella valaistuksella voitaisiin parantaa Kirstintien jalankulku- ja yleistä turvallisuutta sekä kaupunkikuvaa. Tässä tullaan paitsi hyödyntämään alkuvuonna 2010 valmistuvan Espoon valaistusohjelman linjauksia, myös tekemään yhteistyötä lähiöohjelmassa mukana olevien tahojen kuten Vantaan "Lähiöiden julkisten ulkotilojen viihtyisyyden parantaminen valaistuksella" -hankkeen kanssa.
11. Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatiminen
Kuvaus: Koko Espoon kaupunkia koskeva esteettömyyssuunnitelma valmistui kesällä 2008. Sen lähtökohtana oli valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Suunnitelmassa esitetään tehtäväksi alueelliset esteettömyyssuunnitelmat yhteistyössä muiden toimintayksiköiden, vammais- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yksi esteettömyyden kehittämisalueista vuosina 2011 - 2012 on Suvela. Esteettömään asumiseen liittyy olennaisena osana hissien rakentamisen edistäminen, mihin Suvelan kehittämishankkeen alueella ei ole ilmennyt tarvetta.
Tilanne: Esteettömyysasiat ovat olleet esillä keskeisiä viheralueita ja raitteja koskevassa yleissuunnitelmatyössä sekä alueella laadittavassa korjausrakentamis- ja perusparannusohjeissa. Asian kokonaisvaltainen haltuunotto ajoittuu vuoteen 2011 esteettömyyssuunnitelman laatimisen käynnistyessä alueella.
12. Turvallisuuden edistäminen
Kuvaus: Turvallisuus on yksi asukasystävällisen asuinympäristön keskeisiä ulottuvuuksia ja tärkeimpiä asuinpaikan valinnan kriteereitä. Se on myös yhteisöllisyyden syntymisen perusedellytyksiä. Sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä teemoja ovat yksityisen ja julkisen tilan rajapinnat ja tilahierarkia, luonnollinen valvonta ja tapaamispaikkojen luonne. Koettuun turvallisuuteen liittyy myös liikkumis- ja tapaturmaturvallisuus sekä rikosturvallisuus. Turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan "kentältä" saatavan kokemusperäisen tiedon lisäksi mahdollisimman eriteltyä tietoa alueelta sosiaaliviranomaisten ja poliisin toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus on nostettu Espoo-strategiaan 2010 - 2013 ja myös Suvelassa tämä on lähivuosien painopistealueita. Työssä hyödynnetään Suvelassa vuosina 2002 - 2005 osana Espoon keskuksen turvallisuushanketta toteutettua, Safety-toimintaan perustunutta kehittämishanketta arjen turvallisuuden parantamiseksi.
Tilanne: Keskeisiä ulkoalueita koskevan yleissuunnitelmatyön yhteydessä (kohta 8) tehtiin keväällä 2009 turvallisuuskävely. Keskeisiä huomioita oli tarve kehittää alueen valaistusta ja viitoitusta sekä levähdyspaikkojen sijoittelua. Ulkoalueiden kehittämisen tulisi kaikkiaan tukea ihmisten luonnollista valvontaa. Myös syksyllä 2009 järjestetyssä asukastilaisuudessa nousi esille puutteet alueen valaistuksessa sekä kasvillisuuden ylirehevöityminen, joihin puuttumalla pyritään vähentämään turvattomuuden tunnetta suunnittelualueella. Paloturvallisuuden edistämiseksi Suvelassa tulee parantaa kiinteistökohtaisia pelastustiemerkintöjä ja mahdollisesti teettää alueellinen pelastussuunnitelma. Tämä olisi tärkeä myös ajatellen alueen mahdollista täydennysrakentamista. Tiivistyvä yhteistyö Keski-Espoon koulun kanssa avaa yhden väylän alueen turvallisuusasioiden edistämiseen. Urbaani Onni -hankkeen PehmoGis-kysely sekä yhteistyökuviot turvallisuusalan ulkopuolisten palveluntarjoajien ja oppilaitosten kanssa tarjoavat myös mahdollisuuksia yhteisöllisen turvallisuustyön edistämiseksi Suvelassa.
13. Alueidentiteetin tukeminen ja imagon parantaminen
Kuvaus: Ympäristöministeriön lähiöohjelman päätavoitteiksi on kirjattu lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä alueidentiteetin vahvistaminen. Ohjelmassa korostetaan asukkaiden osallistumisen merkitystä yhteisöllisyyden ja positiivisen alueidentiteetin vahvistamisessa. Alueidentiteetti on ihmisten mielikuva kotiseudustaan ja imago puolestaan ulkopuolisten mielikuva alueesta. Vahva identiteetti ilmentää yksilön hyvinvointia ja voimistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Positiivinen imago puolestaan viestii alueen hyvinvoinnista. Se, miten yhteisön jäsenet suhtautuvat yhteisöönsä, vaikuttaa siihen, millainen kuva ulkopuolisille yhteisöstä muodostuu. Vastavuoroisesti ulkopuolisten näkemykset kohteesta vaikuttavat yhteisön minäkuvaan ja identiteettiin. Yhteisöjen osittainen korvautuminen verkostoilla tekee yhteisöllisten identiteettien vahvistumisen haastavaksi. Suvelan erityispiirteistä ja myös kehittämisen onnistumisista pyritään tunnistamaan positiivisia signaaleja alueidentiteetin vahvistamiseksi ja alueen arvostuksen nostamiseksi.
Tilanne: Keväällä 2009 Suvelan kehittämishanke nousi otsikoihin Vartti-lehdessä, jossa julkaistiin tätä koskevia artikkeleita, otsikoina "Suvelasta halutaan mallikaupunginosa" ja "Suvela murentaa mainettaan". Ympäristöministeriön lähiöohjelmaan liittyvän, Espoon lähiökehittämistä koskevan tiedotuksen myötä Suvelan kehittämishanketta käsiteltiin myös Keski-Espoon Sanomissa sekä yhdessä radiohaastattelussa (Radio Vega Mellannyland). Suvelasta on myös esitetty tiettyjä kiinteistöjä YLE1:n lähiöasumista käsittelevään, v. 2010 esitettävään TV-sarjaan. Yhdyskuntasuunnittelulehden täydennysrakentamista koskeva teemanumero 4/2009 sisälsi useita Suvelaa koskevia, teemaa avaavia artikkeleita. Suvelan kehittämisen eteneminen suunnittelusta kohti toteutusta tulee tarjoamaan enenevissä määrin paikkoja myönteisten viestien välittämiseen alueesta. Yhteisökuvan vahvistumiseen ja alueen maineeseen pyritään vaikuttamaan tehostamalla viestintää, selvittämällä mahdollisuuksia alueellisen kulttuuritoiminnan aktivointiin sekä tukemalla verkostoitumista alueellisten järjestöjen ja esimerkiksi matalan kynnyksen tilojen myötävaikutuksella. Tätä pitkäjänteistä työtä voidaan tarvittaessa tukea tietoisen imagonrakentamisen keinoin, tavoitteena vähentää ihmisten todellisuuteen perustumattomia aluetta koskevia ennakkoluuloja.