Kuvaus: 4V: välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin - yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa kaupunkikulttuuria. Tavoite toteutetaan vahvistamalla kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja, ohjelmia ja verkostoja osallistuvan asumisen, yhteisöllisyyden ja elinympäristön parantamisen tueksi. Hankkeen tuotoksia tulee olemaan mm. kestävän kehityksen työkalupakki kaupunkien vuokrakiinteistöille, vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli sekä opetus- ja koulutusohjelmasisällöt kestävän kehityksen kasvatustyössä. Tätä EU-rahoitteista hanketta toteuttavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus pilottialueilla yhteistyössä alueellisten kumppanien kanssa. Espoon pilottikohteet sijaitsevat Kirkkojärvellä, Suvelassa ja Leppävaarassa.
Tilanne: Vuoden 2009 aikana 4V on teettänyt työnsä tueksi kaksi eri selvitystä. TNS Gallup Oy selvitti hankealueen toimijoiden näkemyksiä kestävästä kehityksestä ja yhteisöllisyydestä. Kohderyhmiä olivat koulujen rehtorit ja 5. luokan opettajat, päiväkotien johtajat, kaupungin vuokratalojen isännöitsijät, toimitusjohtajat, asumisneuvojat ja asukkaat sekä kaupunginosien asukasaktiivit. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa taas selvitettiin mm. Suvelan alueen asukkailta avoimien, yhteisten tilojen ja ulkoalueiden tarpeellisuutta ja käyttöä sekä käyttäjien tyytyväisyyttä. Suvelasta vastauksia saatiin 192 henkilöltä; vastausprosentiksi tuli 30 %. Lisäksi haastateltiin tilojen ylläpitäjiä ja alueen kehittämisestä vastaavia henkilöitä sekä järjestöjen ja asukasyhdistysten edustajia. Haastatteluilla kerättiin näkemyksiä tiloista, näiden toiminnasta ja käyttäjistä sekä kehittämistarpeista.
Vuokrataloyhtiöille tarkoitettu, kestävän asumisen kehittämisessä avustava ”työkalupakki” on valmistumassa. Jatkossa työkalupakin osa-alueita katselmoidaan vuokrataloyhtiöissä. Samalla kartoitetaan millaista tukea taloyhtiöissä tarvitaan kestävän kehityksen työn jatkamiseen, ja kuka tätä tukea voisi tarjota. Taloyhtiöiden henkilökunnalle ja aktiivisille asukkaille ollaan järjestämässä koulutusta vuorovaikutus- ja viestintäasioissa liittyen kestävään asumiseen ja erityisesti monikulttuurisuuteen. Tähän mennessä Espoonkruunun vuokrataloissa on järjestetty asukkaiden kanssa tapaamisia kestävän asumisen ja yhteistoiminnan tukemiseksi. Toukokuussa 4V-hanke toteutti yhdessä Espoonkruunun sekä Setlementti Onnenkengän kanssa asukastapahtuman Suvelan Kirstinharjussa. Asukkaille tarjottiin pihajuhlan lisäksi tietoiskuja mm. hyötykasviviljelystä sekä retki Ämmässuon kaatopaikalle. Syksyn 2009 aikana on konkretisoitu keinoja tukea aktiivisia asukkaita kestävän kehityksen työssä. Järjestö- ja yhdistysaktiivien käyttöön ollaan työstämässä vaikuttamisen käsikirjaa tähän tarkoitukseen.
2. Urbaani onni - eheytyvän kaupungin ekososiaalinen kestävyys -hanke
Kuvaus: Suvela, Matinkylä ja Soukka sekä Leppävaara ovat Espoon pilottikohteina Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston "Urbaani onni - eheytyvän kaupungin ekososiaalinen kestävyys" -hankkeessa. Hanke tutkii, millä ehdoilla ekologisesti kestävä urbaani yhdyskunta voi olla myös sosiaalisesti kestävä ja kokemukselliselta laadultaan korkea, elämänlaatua, onnellisuutta ja hyvinvointia tukeva urbaani ympäristö. Hankkeessa hyödynnetään mm. PehmoGIS-metodologiaa, jolla asukkaiden kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa voidaan kerätä paikkatietopohjaisesti. Näin esim. Suvelan kehittämiseen ohjaamiseksi saadaan tietoa elinympäristön koetusta laadusta sekä tunnistettua ja paikallistettua alueen keskeiset laatutekijät.
Tilanne: Syksyllä 2009 lähetettiin 6.000:lle, joka viidennelle hankkeen Espoon pilottialueiden asukkaalle kirje ja pyydettiin vastaamaan internetissä kyselyyn, jolla kerätään asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä omasta asuinympäristöstään. Kyselyssä pyydettiin kertomaan perustiedot itsestään ja asumisestaan, merkitsemään kartalle kotinsa ja asuinalueensa sekä työpaikkansa, arvioimaan hyvinvointiaan ja ympäristöään sekä paikallistamaan onnen paikkansa. Lisäksi vastaajat merkitsivät kartalle kulkureittejään, arjen palveluitaan sekä parannusehdotuksiaan. Aineistoa saatiin kaikkiaan yli 1.100:lta (vastausprosentti 19 %) ja Suvelasta yli 250:ltä henkilöltä (vastausprosentti 15 %). Hankkeessa on aiemmin tehty vastaava kysely useammassa Helsingin lähiössä. Yhdellä näistä on asukkaiden paikannuksiin pohjautuen tekeillä diplomityö, joka toteutettuna tarjoaisi hyvät edellytykset asukkaiden hyväksymälle täydennysrakentamiselle ja lähiympäristön kehittämiselle. Espoon kyselyaineiston tieteellinen analysointi valmistuu vuoden 2010 aikana ja tähän liittyy Tampereen teknillisen yliopiston EDGE – kaupunkitutkimusyksikön pilottikohteista tekemät yhdyskuntarakenteen morfologiset analyysit. Tämän ulottuvuuksia ovat toiminnallisuus, tilarakenne, muodonanto ja verkostot.
3. MOVE - monimuotoinen, vetovoimainen lähiö -hanke ja muu maahanmuuttajatyö
Kuvaus: Espoon kaupunki ja Suomen Pakolaisapu ry ovat suomalaisina yhteistyökumppaneina Teknillisen korkeakoulun MOVE-hankkeessa. Tässä useampaan tutkimusosioon jaetussa hankkeessa tarkastellaan sitä, miten lähiöiden sosiaalista, kulttuurista ja fyysistä monimuotoisuutta voidaan edistää ja vahvistaa – ja näin lisätä lähiöiden vetovoimaisuutta. Monimuotoistuminen ei tähtää vain kertaparannuksiin vaan pysyvämpään kestävän kehityksen tilaan. Monimuotoistamisella pyritään vaikuttamaan lähiöiden sosio-ekonomisen murroksen riskeihin: alueen sosiaaliseen eristymiseen, palvelujen eroosioon sekä yksilöiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien kaventumiseen. MOVEn yhteistyöhankkeita ovat TEKESsin Kestävän Yhdyskunta-ohjelmaan kuuluvat Urbaani Onni ja KOKKKA. Kehittämistoimet
Suvelassa, jossa vieraskielisten osuus on 2000-luvulla kasvanut sekä määrällisesti että väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin millään muulla alueella pääkaupunkiseudulla, työtä ohjaa osaltaan syksyllä 2009 hyväksytty Espoon monikulttuurisuusohjelma 2009 - 2012. Tähän liittyy niin kaavoitus ja täydennysrakentaminen kuin vuokra-asuntojen asukasvalinnat ja muunkielisten keskittymisen mittaamisen käynnistäminen.
Tilanne: Lähiöiden vetovoimaisuuden mallit -osiossa on käynnistetty pohjoismais-balttilaiseen yhteistyöhön perustuva kirjallisuustarkastelu lähiökehittämisen kansainvälisistä kokemuksista. Siinä pyritään selvittämään, mitkä toimenpiteet ovat tuottaneet tuloksia, miten on vaikutettu taantuviin kaupunkialueisiin ja miten lähiöt kehittyvät tarkasteltavissa maissa. Hanke toteutuu keväällä 2010. Alueen väestö- ja yhdyskuntarakenne ja koettu elinvoimaisuus -osiossa toteutetaan alkuvuonna 2010 kysely alueen asukkaille. Myöhemmin järjestetään maahanmuuttajille työpajoja ja haastatteluja, joiden vertailuaineistona käytetään mm. Urbaani onni -hankkeen Helsingin ja Espoon lähiöitä koskevia PehmoGIS-selvityksiä. Kolmantena vuonna 2010 toteutettavana tutkimusosiona selvitetään Suvelan ostoskeskuksen roolia vetovoimaisen lähiön paikalliskeskuksena ja palvelurakenteen kehittämismahdollisuuksia. Suvelan tilannetta ja mm. suhdetta Espoon keskuksen palveluihin verrataan laajempaan pääkaupunkiseudun ostos- ja kauppakeskuksia koskevaan aineistoon, jota on koottu meneillään olevassa KOKKKA-hankkeessa. Neljäntenä osiona on suunnitteluohjeistuksen laatiminen maahanmuuttajien asumisesta. Työ aloitetaan huhtikuussa 2010. Sisältönä ovat mm. maahanmuuttajaryhmien tarpeet, asumisen ratkaisumallit, omistus- ja hallintamuodot sekä asumisen yhteydet segregaation estämiseen. Tuloksena on suunnittelun ammattilaisille suunnattu nk. RT-ideakortti, jonka jakelukanavana toimii internet.
4. Asumisneuvonnan ja -toiminnan sekä asukastilojen kehittäminen
Kuvaus: Ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan pääsyn myötä Espoolla on mahdollisuus saada taloudellista tukea asumisneuvontatyön kehittämiseen, mikä myös tukisi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman aiesopimuksen tavoitteita. Espoonkruunun asumisneuvonnan tavoitteena on ehkäistä häätöjä ja parantaa asumisviihtyvyyttä selvittämällä vuokranmaksuongelmia ja muita asumishäiriöitä, vahvistamalla asukkaan voimavaroja sekä kokoamalla tukiverkostoa. Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektissa on kehitetty monikulttuurista asumisneuvontaa ja naapuruussovittelumalleja Espoonkruunun kiinteistöissä. Erityisesti maahanmuuttaja-asukkaille tärkeänä kohtauspaikkana on toiminut asukastalo Suvelan Olkkari, minkä toiminta sai jatkoa Setlementti Onnenkenkä ry:n Maahanmuuttajasta naapuriksi -projektin 2008 - 2010 myötä.
Tilanne: Espoonkruunun asumisneuvoja jalkautui kokeiluluonteisesti Suvelan Olkkariin pariksi kuukaudeksi syksyllä 2009. Suvelan Olkkarin tulevaisuutta käsittelevään tilaisuuteen osallistui yli kaksikymmentä eri tahoa. Näistä osan kanssa on käyty jatkokeskusteluja aluetta koskevista tilatarpeista sekä mahdollisuuksista tukea toiminnallaan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvua alueella. Lisäksi käynnistettiin systemaattinen seuranta käytöstä ja käyttäjistä. Kaikkiaan voitiin todeta, että tämäntyyppiselle vapaamuotoiselle matalan kynnyksen toiminnalle on tilausta erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa ja tämä on huomioitava myös jatkossa. Loppuvuonna 2009 sovittiin, että päävastuun tästä Espoonkruunun omistaman tilan toiminnasta ottaa Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. heti tilan remontin valmistuttua. Tämän Voimanpesä 2009 - 2012 -hankkeessa kehitetään yhteistyössä kaupungin kanssa erityistuen tarpeessa olevien perheiden asunnottomuuden ehkäisyä ja tukitoimintaa sekä tuotetaan tutkimuksellista tietoa perheiden asunnottomuudesta. Konkreettisena toimintamuotona tullaan Kirstinharjun ns. Espoonkruunun kortteliin kunnostettuun autotalliin alkuvuonna 2010 avaamaan savitöitä ja korjaustoimintaa varten kädentaitoverstas lähialueen asukkaille.
5. Hyvinvointityöryhmän ja muu hyvinvoinnin kehittäminen
Kuvaus: Espoossa tärkeä toimintamuoto strategian toteuttamisessa ja taantuneiden kaupunginosien kehittämisessä ovat poikkihallinnolliset alueelliset hyvinvointityöryhmät. Niiden tehtävänä on edistää alueidensa asukkaiden hyvinvoinnin, kestävän sosiaalisen kehityksen ja turvallisuuden edellytyksiä sekä kartuttaa alueiden sosiaalista pääomaa. Ne pyrkivät myös edistämään kaupunkiorganisaation, muiden viranomaistahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä asukaslähtöisen ja saumattoman palvelun synnyttämiseksi. Espoon keskuksen hyvinvointityöryhmä on osa Suvelan kehittämisverkostoa ja tämän roolia eri hallintokuntien lähiökehittämistyön koordinoinnissa pyritään vahvistamaan. Keskeinen osa Suvelan asukkaiden hyvinvoinnin tukemista on vakiinnuttaa ja kehittää ns. matalan kynnyksen paikkoja eri asukasryhmien tarpeiden mukaisesti. Alueen hyvinvointityöhön liittyy kuntien ja valtion välinen sopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisestä sekä hyvinvointi-indikaattorien kehitystyö ei-toivotun kehityksen riittävän aikaiseksi havaitsemiseksi.
Tilanne: Toistaiseksi ei ole käynnissä Suvelan kehittämishankkeeseen liittyviä toimintamuotoja. Keskeinen rooli alueen hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja hyvinvoinnin kohentamisessa on sosiaali- ja terveystoimella, joka viime kädessä vastaa terveys-, perhe- ja sosiaalipalveluista sekä päivähoito- ja vanhusten palveluista. Suvelan alue tarjoaisi erinomaisen kehitysalustan pilotoida uusia, innovatiivisia tapoja huolehtia ja kehittää alueellisia hyvinvointipalveluita sekä mahdollisuuden hyödyntää tässä käynnistetyn kehittämishankkeen toimintaa ja resursseja.
6. Keski-Espoon koulun kehittäminen ja paikalliskulttuurin vahvistaminen
Kuvaus: Keski-Espoon koulu on vajaan 500 oppilaan peruskoulu, jossa lapsi voi kulkea koulutiensä esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Koulu tarjoaa liikunnan ja kuvataiteiden painotettua opiskelua ylä-asteella. Koulurakennus on valmistunut v. 1977 ja laajennettu v. 2001. Koulun yhteydessä on myös muita koululaisia tukevia toimintoja: Syksyllä 2009 avattiin poissiirtyneen kirjaston tiloihin asukas.- ja nuorisotila Sentteri, ja lisäksi SPR:n paikallisosastolla on koululla toimipiste jossa annetaan tukitoimintaa oppilaille. Koulun tiloja käyttävät lisäksi iltaisin monet urheiluseurat ja kerhot. Yhdessä koulun ja muiden toimijoiden kanssa on selvitettävä ja poistettava Keski-Espoon koulun kehittämistä estäviä tekijöitä, tavoitteena vahvistaa tämän roolia koululaisten hyvinvoinnissa. Oppilaille on myös luotava väyliä osallistua asuinympäristönsä kehittämiseen. Suvelan paikallisen annin lisäksi asukkaille merkitystä on myös sillä, mitä edellytyksiä Espoon keskus tarjoaa kansalaistoiminnalle, harrastamiselle ja kulttuurijanon sammuttamiselle. Nämä kaikki edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri toimialojen, kaupungin hallintokuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Päävastuu Suvelan asukkaiden koulutus-, sivistys- ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä on sivistystoimella.
Tilanne: Koulun korjaus- ja lisärakentamistarpeita koulun näkökulmasta on selvitetty integroitu hankekehitys -hankkeessa (kohta 16.). Suvelan täydennysrakentamispotentiaaleja tarkastelleen opinnäytteen (kohta 14) tärkein osa-alue oli Suvelan keskustan muodostaminen. Kehittämissuunnitelmassa esitettiin koulun laajentamista uudisosalla, josta muodostuisi alueen avoin korttelitalo. Suvelan keskeisten ulkoalueiden parantamissuunnitelmaan sisältyy puolestaan koulun käyttämä Kirstinkenttä (kohta 8). Kentän kunnostaminen tullaan priorisoimaan kaikista kiireellisimmäksi toimenpiteeksi. Oman haasteensa muodostavat kaupungin keskiarvoon nähden lähes kaksinkertainen erityisoppilaiden määrä Keski-Espoon koulussa ja yli kolmannekseen kaikista oppilaista nouseva vieraskielisten oppilaiden osuus. Selvitettäviä asioita on mm. valmistuvan Kirkkojärven yhtenäisen peruskoulun vaikutus Keski-Espoon kouluun, näihin liittyvät oppilaaksiottoalueet, ja myös nuorison vapaa-aikaan liittyvät kysymykset; tällä hetkellä nuorisotalo palvelee noin 10 % kohderyhmänsä 9-16 -vuotiaista nuorista. Vuoden 2010 aikana tavoitteena on nostaa koulu toimintoineen ulkoreunalta lähemmäs Suvelan kehittämishankkeen keskiötä. Kehittämisessä hyödynnetään tekeillä olevia, lähiöitä, lähiökouluja ja segregaatiota koskevia väitöskirjoja, opinnäytteitä ja tutkimuksia.
7. Terveyserojen kaventaminen suun terveydenhuollossa -hanke ja muu terveystyö
Kuvaus: Yleisistä terveyspoliittisista tavoitteista huolimatta terveyserot Suomessa ovat kasvussa ja eri väestöryhmien välillä on merkittäviä sairastavuus- ja kuolleisuuseroja. Espoossa on v. 2009 käynnistetty terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä alueilla, joihin eriarvoisuuden riskit näyttävät kasaantuvan. Alueanalyysien perusteella positiivisen diskriminaation kohteiksi on valikoitunut Suvela ja Kirkkojärvi. Nimellä ”Terveyserojen kaventaminen suun terveydenhuollossa” käynnistetyn hankkeen tavoitteena on kaventaa väestön terveyseroja edistämällä osallistumiseen ja oman hoidon vahvistamiseen perustuvaa terveellistä elämäntapaa. Keinoina käytetään terveysneuvontaa, koulutusta ja sadutusta sekä yhtenäisen terveyskasvatusmateriaalin tuottamista.
Tilanne: Urbaani Onni -hankkeessa (kohta 2) tehtävän PehmoGIS-kyselyn hyvinvointia ja terveyttä koskevaa aineistoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan "Terveyserojen kaventaminen suun terveydenhuollossa” -hankkeessa. Tähän voi avautua mahdollisuuksia myös muissa osahankkeissa kuten MOVE-hankkeessa (kohta 3).