Suvelan aluetta koskevista tilastoista vuosilta 2006–2008 ilmenee monia mielenkiintoisia Suvelan kehittämisen lähtökohtia ja haasteita. Koska Suvelan kehittämisessä toimitaan jo rakennetussa ympäristössä, on lähtökohtien huolellinen analysointi ja nykyisen tilastoaineiston tarkentaminen perusteltua. Tulevien osahankkeiden oheistuotteena pyritään kehittämään pysyviä seurantapoja ei-toivottujen kehityskulkujen havaitsemiseksi.

Muutetaan Suvelaan

Mielikuvat 70-luvun lähiöiden suurista lapsikatraista ja nuorisojengeistä saavat vahvistusta tilastoista: esimerkiksi lasten osuus Suvelassa oli 1980-luvun alkupuolelle saakka lähes 20 %, mutta on sittemmin laskenut Espoon keskitasolle 10 %:iin. Lasten määrän Suvelassa ennustetaan pysyvän vakiona, mutta nuorten osuuden vähenevän. Vanhusten osuus on Espoon keskiarvoa alempi, mutta nousee tätä nopeammin. Kaikkiaan Suvelan väestön ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana runsaalla 100 henkilöllä vuosittain, noin 1 % vuodessa. Alueelle muutto oli viimeksi vilkkaampaa 90-luvun puolivälissä, jolloin väestö kasvoi 5–8 % vuodessa. Kirstinharjun kerrostalojen valmistuessa väestönkasvu oli kiivaimmillaan yli 20 % vuodessa. Rakentaminen on sittemmin hiipunut lähes kokonaan: esimerkiksi vuonna 2007 alueelle ei valmistunut kuin yksi pientalo.

Suvelan väestöstä vaihtuu vuosittain vajaa 10 % eli noin 1 000 asukasta muuttaa alueelle ja sieltä pois. Suvelaan muuttaneista lähes ¾ oli naimattomia, kuten koko Espoossa. Suvelaan muuttaneista 38 %:lla on perusasteen koulutus Espoon keskiarvon ollessa 24 %. Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Suvelaan muuttaneista on vain 18 % Espoon keskiarvon ollessa 31 %.

Perheet kodeissaan

Suvelan perheistä lapsettomia on 40 % eli jokseenkin yhtä moni kuin Espoossa keskimäärin. Kulttuuriltaan suuriperheisten maahanmuuttajien osuuden kasvusta huolimatta yli 3-lapsisten perheiden osuus ei eroa merkittävästi Espoon keskiarvosta, vaikkakin on korkeampi kuin monessa muussa kaupunginosassa. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden 20 % osuus eroaa tilastollisesti merkitsevästi Espoon 13 %:sta. Suvelan yli 500:sta yksinhuoltajaperheistä on yli 3-lapsisia lähes 3 %. Vanhukset asuvat Suvelassa kotonaan, alueella on peräti 67 sellaista asuntokuntaa, joissa nuorin asukas on 80–84-vuotias.

Yleisistä mielikuvista poiketen kaikki eivät katsele Suvelan maisemia korkean kerrostalon ikkunoista. Vaikka suvelalaisista 71 % asuu kerrostaloissa Espoon keskiarvon ollessa 56 %, on osuus monessa kaupunginosassa tätäkin suurempi, esimerkiksi Kirkkojärvellä 94 %. Suvelan asuntokannasta 18 % on rivitaloja, mikä on enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Pientalojen 9 % osuus on myös yllättävän suuri. Minään 70-luvun nukkumalähiön tyyppiesimerkkinä sitä ei voi muutenkaan pitää: asuinrakennusten 91 % osuus kaikista rakennuksista on sama kuin koko Espoossa, ja toisaalta yli puolet Suvelan kaikista asunnoista on valmistunut 80-luvulla tai tämän jälkeen. Itse asiassa kaikista asuinrakennuksista yli puolet on pientaloja, kolmannes rivitaloja ja vain kymmenys korkeita kerrostaloja! Rakennuskannan monista peruskorjaustarpeista huolimatta asuntojen kuntokin on tyydyttävä, ja puutteellisesti varustettuja asuntoja on jopa vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (2 %).

Suvelan asunnoista 34 % on omistusasuntoja vastaavan osuuden ollessa Espoossa 56 %. Leimallisempaa on aravavuokra-asuntojen suuri 38 % osuus Suvelassa, mikä ylittää selvästi Espoon 16 % osuuden. Asumisoikeusasuntoja on Suvelassa (9%) enemmän kuin Espoossa (4 %) kaikista asunnoista. Suvelassa puolet asunnoista on kaksioita tai tätä pienempiä asuntoja, kun osuus Espoossa on 38 %. Suurten asuntojen puute on selvä, vain 4 % asunnoista on viisi tai tätä enemmän huoneita, kun osuus Espoossa on 15 %. Lisäksi Suvelassa on kaksi vanhempaa asuinrakennusta, jotka luokitellaan kesämökiksi!

Hyvinvointia ja huono-osaisuutta

Tilastoista voidaan havaita sosioekonomista huono-osaisuutta niin työllisyydessä kuin toimeentulossa: Vuonna 2007, kun työttömien osuus Espoon työvoimasta oli vain 3 %, oli osuus Suvelassa 6 % ja vain perusasteen koulutuksen hankkineilla 8 %. Yli 50-vuotiaiden 32 % osuus Suvelan työttömistä on toisaalta pienempi kuin Espoossa (39 %), eivätkä nuorisotyöttömien tai pitkäaikaistyöttömien osuudetkaan ole muuta Espoota korkeammat. Suvelan työttömistä yli 50 % on lyhytaikaisesti työttöminä. Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti v. 2006 olivat Suvelassa (22 000 €) selvästi alhaisemmat keskimäärin Espoossa (31 000 €). 15 vuotta täyttäneistä Suvelan asukkaista lähes kolmannes ansaitsee vähemmän kuin 1 000 € / kk, kun Espoossa osuus on vain runsas viidennes. Asuntokuntia, joiden tulo jää 60%:iin keskimääräisestä, on Suvelassa 15 % ja Espoossa 10 %. Toisaalta alueella asuu myös paljon keskituloisia, ja lähes 500 henkilöä, joiden vuositulot ylittävät 52 000 €.

Koulunkäynnin ja opintojen suhteen Suvelan alue tarjoaa monia kehittämisen haasteita. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Suvelassa 37 %, kun osuus Espoossa on 27 %. Korkea-asteen koulutettujen osuus jää vastaavasti Suvelassa (27 %) paljon Espoota (42 %) alemmaksi.

Meitä on moneksi

Vuoden 2009 alkuun mennessä vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on noussut 8 %:iin ja määrän ennustetaan kasvavan vuosittain 1 000 - 1 500 hengellä. Vanha-Espoossa vieraskielisten osuus oli v. 2008 alussa runsaat 10 % yleisimpien kielten ollessa viro, venäjä, albania, somali, englanti, vietnam, arabia ja kiina. Suvelassa maahanmuuttajien osuus on kivunnut 20 %:iin. Suvelan maine maahanmuuttajalähiönä on silti ollut ennenaikainen: vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus oli itse asiassa alempi kuin koko Espoossa tänään! Viime vuosina vieraskielisten osuuden vuosikasvu Suvelassa on kuitenkin ollut jopa 2% luokkaa, kun koko Espoossa kasvu on ollut 0,5 %. Joka viides Suvelaan muuttava on maahanmuuttajataustainen. Segregoitumiskehitys näkyy erityisen selvästi kortteli- ja kiinteistötasolla: Suvelan alueen vuokratalokiinteistöissä maahanmuuttajien osuus ylittää paikoin 50 %. Toisaalta yleisistä mielikuvista poiketen vain noin kolmannes Espoon vieraskielisistä asukkaista asuu Espoonkruunun vuokrataloissa. Alueellista segregoitumiskehitystä voidaan ennakoida tarkastelemalla alueen koulua. Keski-Espoon koulun oppilaista yli 40 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. 29 eri kieltä puhuvassa koulussa annetaan äidinkielen opetusta jo 10 kielellä. Kielten kirjoa kuvaa se, ettei esim. somalin kieltä puhuvia ole kuin 8 % oppilaista.