Espoon kaupunki käynnistää useita kehittämishankkeita Lähiöohjelman 2008–2011 puitteissa. Tavoitteena on taantuneiden kaupunginosien kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen. Kehittämisteemoiltaan laajin työ koskee Espoon keskuksessa sijaitsevaa Suvelan kaupunginosaa, jossa muiden kohdealueiden tavoin haetaan innovatiivisia yhdyskuntasuunnittelun tapoja ja hyödynnetään alan uusinta tutkimustietoa. Varsinaisiksi pääteemoiksi voidaan tunnistaa lähiöiden kehittäminen kiinteistökehityksen sekä täydennysrakentamisen keinoin ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen erityisesti monikulttuurisilla asuinalueilla.

Lähiöohjelma

Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2008–2011 on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä myönteiseen mielikuvaan perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen. Lähiöohjelman ensimmäisellä hakukierroksella 11.2.2009 hyväksytyistä hankkeista seuraavat koskevat Suvelaa:

• Suvelan kehittämishanke.
• Urbaani onni - eheytyvän kaupungin ekososiaalinen kestävyys -hanke (Espoon keskus, Matinkylä-Olari, Espoonlahti).
• Täydennysrakentamisen käynnistämisen tuotteistettu toimintamalli -hanke (Matinkylä, Suvela).
• 4V- yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö - hanke (Kirkkojärvi, Suvela, Leppävaara).
• MOVE - Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö -hanke (Suvela).

Lähiökehittäminen Suvelassa

Loppuvuonna 2007 käynnistetyn Suvelan kehittämishankkeen perusajatuksena on alueen fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kehittämällä parantaa asukasviihtyvyyttä, edistää asukkaiden elämänlaatua ja -hallintaa, sekä nostaa alueen arvostusta asuinalueena. Espoon keskuksen kehittämisprojektiin kytkeytyvän työn painopiste on 70-luvun kerrostaloalueella. Hankkeen vaikutukset ulottuvat kuitenkin koko Suvelaan ja sen lähiympäristöön.

Suvelan kehittämisessä on jo lähes kaksikymmentä osahanketta tai teemaa, joihin kytkeytyy laaja joukko kaupungin ja muiden tahojen toimijoita. Teemat ulottuvat sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista, monikulttuurisuudesta sekä täydennys- ja korjausrakentamisesta ympäristön laatuun, turvallisuuteen ja imagoon. Asukkaiden ympäristösuhde, paikkasidonnainen suhde luontoon, rakennettuun ympäristöön sekä kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöön on tärkeä näkökohta. Työtä jatketaan ensivaiheessa vuoteen 2011.

Suvelalla on monia vahvuuksia. Sillä on hyvä sijainti lähellä kehittyvää Espoon keskusta ja liikenneyhteyksiä. Se on myös kaupunkirakenteellisesti toimiva ja ympäristöltään mielenkiintoinen vehreine puistoineen ja avokallioineen sekä aluetta halkovine raittiverkostoineen. Maine ongelmalähiönä elää kuitenkin vahvana, ja tämän taustalla olevat tekijät tarjoavat monia todellisia kehittämisen tarpeita. Erityisesti 1970-luvulla rakennettu osa Suvelaa on kaupunkikuvaltaan epätyydyttävä. Aluetta leimaavat monet peruskorjaustarpeessa olevat rakennukset ja laajat pysäköintikentät. Katujen ja raittien kunto on osin puutteellinen eikä ulkoalueiden ja viherympäristön laatu ole kaikilta osin tyydyttävä. Toiminnallisesti suurin ongelma on asukkaita kokoavan keskeisen paikan puute sekä vähäisten palveluiden hajautettu sijainti.

Kehittämistalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki alueen asukkaista asunto- ja kiinteistöyhtiöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Laaja verkostoituminen luo edellytyksiä tuottaa asuinympäristöä, joka vastaa asukkaiden erilaisiin tarpeisiin. Hankkeessa pyritään löytämään uusia menetelmiä asukkaiden ja ns. hiljaisten ryhmien, kuten maahanmuuttajien, aktivointiin. Kaupunkitilan kohentamiseksi ja väestörakenteen monipuolistamiseksi selvitetään pysäköinti- ja muiden rakennettujen alueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia. Fyysisen kehittämisen rinnalla hankkeessa panostetaan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen ja huono-osaisuuden vähentämiseen. Hankkeen sisältö elää ja tarkentuu työn edetessä.

Kehittämisen tavoitteet lyhyesti:

• Käynnistetty konkreettisia toimenpiteitä Suvelan lähiympäristön laadun ja hoidon tason sekä turvallisuuden tunteen nostamiseksi
• Edistetty alueen asukkaiden sosiaalista hyvinvointia ja monikulttuurisuuden huomiointia alueen kehittämisessä
• Hyödynnetty täydennys- ja korjausrakentamisen sekä käyttötarkoitusten muutosten tarjoamat mahdollisuudet alueen elinvoimaisuuden ja moniarvoisuuden tukemisessa sekä kaupunkitilan kohentamisessa
• Vahvistettu alueidentiteettiä, yhteisöllisyyttä sekä alueen imagoa.

Lähiökehittämisen pääteemat Espoossa

Espoo strategia 2009–2011 antaa monia painopisteitä ja suuntaviivoja kaupunginosien kehittämiselle Espoossa. Nämä koskevat mm. segregaation ehkäisemistä kaupunkisuunnittelun avulla, maahanmuuttajien erityistarpeiden huomiointia, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen vahvistamista sekä asuinalueiden turvallisuuden kehittämistä. Tavoitteena on kehittää kaupunkikeskusten elinvoimaisuutta ja palvelurakenteen monipuolisuutta yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kaikkia Espoon lähiöhankkeita läpäisevä periaate on laaja kumppanuus sekä uusien toimintatapojen soveltaminen.

Maahanmuuttajien sijoittumisessa Espoossa voidaan havaita selkeitä keskittymiä alueellisesti sekä etenkin kortteli- ja kiinteistötasolla. 2000-luvulla kasvu on ollut voimakkainta Suvelassa. Maahanmuuttajien kasvava osuus luo monia haasteita asumispalveluille ja kotouttamiseen. Olennaisia kotoutumista tukevia tekijöitä ovat sosiaalisen ympäristön suvaitsevaisuus, fyysisen asuinympäristön viihtyisyys sekä mahdollisuus kulttuuristen tapojen ylläpitoon asunnossa ja lähiympäristössä.