Lommila, vaihtoehto B
Arkkitehdit Tommila Oy on tehnyt Lommilan alueelle maankäyttösuunnitelman, jonka pohjalta Espoon kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut asemakaavan. Alueelle sijoittuu pääasiassa liike- ja toimistorakennuksia. Alueen yhteiskerrosala on 209 750 kem2. Vehon alueelle suunnitellun liike- ja toimistorakennusten korttelialueen kerrosala on 65 000 kem2. Sen itäpuolelle tulevan laajan liikerakennusten korttelialueen yhteiskerrosala on 110 000 kem2. Espoon kaupungin varikkoalueelle sekä Kehä III:n eteläpuolelle rakennetaan toimisto- ja liikerakennuksia, joiden yhteiskerrosala on 19 500 kem2. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen kerrosala on 1000 kem2.
Kuvassa Arkkitehdit Tommila Oy:n illustraatio vaihtoehdon B asemakaava-alueesta. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.
Liike- ja toimistorakennusten kerroskorkeus vaihtelee rakennusten kahdesta viiteen kerrokseen. Turunväylän ja Kehä III:n eritasoliittymään rajautuvan Vehon alueen kärkeen sijoittuu 16-kerroksinen tornitalo ja Espoontien varteen IKEA:a länsipuolelle tulevien liikerakennusten, joiden kerrosala on 10 000 kem2, kerroskorkeus on kuusi. Glomsån-joen varressa oleva asuinrakennus ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Nedre Glomsin päärakennus sijoittuvat palvelurakennuksille osoitetulle korttelialueelle (250 kem2). Muut joenvarren rakennukset jäävät puistoalueelle.
Luonnonolot
Rakentaminen tulee muuttamaan maastonmuotoja, vesitaloutta ja maaperän toimintoja voimakkaasti, kun maastonmuodot tasoittuvat ja luonnon muovaamat muodot häviävät Glomsån-joen länsipuolelta. Selvitysalueella on viisi kohdetta, joissa on todettu maaperän pilaantumista. Ennen rakentamisen aloittamista pilaantuneet maat ja niiden haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ja tarvittaessa puhdistaa. Rakentamisen seurauksena pohjavedenpinta tulee laskemaan ja pintavalunta lisääntymään, kun vettäläpäisemätön maa-ala kasvaa pinnoittamisen myötä. Pintavedet tulee ensisijaiseti käsitellä kortteli- ja katualueilla tavoitteena vähentää hulevesien määrää ja viivyttää vesiä. Hulevesiä voidaan vähentää rakentamalla viherkattoja ja käyttämällä alueella mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä. Arvokkain osa suunnittelualueen luonnosta tulee säilymään Glomsån-joen ympärille muodostuvalla viheralueella, kun joen ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke.
Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö
Suunnittelualuetta leimaa vahvasti sen sijainti vilkkaasti liikennöityjen väylien keskellä. Alueen maisemakuva on rikkonainen ja epämääräinen. Yhteys ympäröivään maisemaan ja kaupunkiin on heikko. Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle sijoittuu mittasuhteiltaan valtava rakennusmassa, jolle muu ympäristö jää alisteiseksi. Toisaalta niin kaupunkikuvallinen kuin jossain määrin toiminnallinenkin yhteys Espoon keskuksen suuntaan paranevat, kun alue rakennetaan ja liikenneyhteydet paranevat. Alue tulee siistiytymään. Suunnittelualueen koillisosassa Espoontien länsipuolella on säilynyt osa yhdestä Espoon vanhimmista kylämäistä, Glomsbystä, ja samalla yksi harvoista Espoon vanhimmista mahdollisesti jo 1700-luvun alkupuolelta peräisin olevista asuinrakennuksista, joiden kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä. Keskiaikaisen kylämäen alue jätetään rakentamistoimien ulkopuolelle.
Kuvassa alueleikkaus alueleikkaus kauppakeskuksen kohdasta Lommilasta (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.
Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö
Parhaimmassa tapauksessa Lommilan rakentamisen myötä Espoon keskus kehittyy myös kaupalliseksi aluekeskukseksi ja seudulliseksi kaupan keskittymäksi, mikäli samalla kehitetään Espoon keskuksen ja Lommilan välistä akselia tehokkaasti. Tällöin Lommilan rakentaminen vaikuttaa myös suotuisasti Espoon keskuksen imagoon ja tekee siitä houkuttelevamman ”bisnespaikkana”. Mikäli akselia ja yhteyksiä ei kehitetä, saattaa Espoon keskuksen kaupallinen vaikutus ja vetovoima supistua ja samalla Lommila ottaa kaupallisesti kaupunkikeskuksen roolin. Espoon keskuksen rooli muokkautuu tällöin paikalliskeskukseksi.
Kuvassa näkymäkuva Lommilan yli pohjoiseen (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.
Espoon keskuksen ja Lommilan välille on tavoitteena muodostaa keskusta-akseli, joka yhdistää alueet toimivaksi kokonaisuudeksi. Nykyisellään Lommilan liittyminen kaupunkirakenteeseen ja Espoon keskukseen on heikko. Espoon keskuksen alue on nykyisin suurimittakaavainen, kolkko ja paikoitusalueiden hallitsema. Samoin Lommilan alue on suurimittakaavainen ja hahmoton. Lommilan rakentamisen myötä syntyy tyypillinen hypermarketympäristö laajoine parkkialueineen ja mammuttimaisine raskaine rakennusmassoineen. Alueesta muodostuu ns. autokeskusta, jonka mittakaava ei sovellu jalankulkijalle. Espoon keskustan ja Lommilan yhdistymistavoitteen saavuttamiseksi on Espoon keskuksen ja Lommilan välistä akselia kehitettävä samaan tahtiin tai mieluummin etuajassa Lommilan rakentamiseen nähden. Samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kaupunkirakenteesta muodostuu kevyen liikenteen käyttäjäystävällinen.
Liikenne ja tekninen huolto
Alueen liikenneverkon toimivuus edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista ja nykyisten yhteyksien parantamista. Alueen maankäytön voimakas kasvu lisää merkittävästi alueen liikenneverkon kuormitusta ja vaikka liikenneverkkoa parannetaankin tulee liikenne ajoittain ruuhkaantumaan. Esitettyjen suunnitelmaratkaisujen suurimpana erona on, että suunnitelmassa A liikenteen syöttö kauppakeskuksen ja retailparkin pysäköintiin ohjataan Lommilankadulla selkeästi alueen sisältä ja liikenteellä on jonoutumismatkaa Espoontien ja pysäköintilaitoksen rampistojen välillä. Lommilan kolmiossa on selkeä aluetta syöttävä kokoojakatu. Suunnitelmassa B Lommilan kolmiossa ei ole selkeää kokoojakatua vaan katuverkko kiertää yhtä yhtenäistä kauppakeskusta. Espoontien pysäköintiliikenne kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän alatason kautta suoraan Espoontieltä pysäköintilaitokseen ja ylätason kiertoliittymän kautta Lommilan katuverkkoon sekä Ikealle. Myös ylätason kautta on yhteys kauppakeskuksen pysäköintiin.
Joukkoliikenteen toimintaedellytykset säilyvät vähintään ennallaan. Uusi katuverkko ja pysäkkijärjestelyt luovat mahdollisuuksia kehittää alueen joukkoliikennepalveluja. Alueelle alustavasti suunniteltu pikaraitiotie lisäisi merkittävästi alueen joukkoliikennepalveluja ja alueen imagoa. Kevyen liikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla merkittävä määrä uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja autoliikenteen ja kevyen liikenteen eritasojärjestelyjä. Lommilan alueen autopaikkojen yhteistarve on 4 179 autopaikkaa. Alueella sijaitsevien vesijohdon ja jätevesiviemärien kapasiteetti on riittävä.
Ihmisten elinolot
Lommilan alue sijaitsee kolmen vilkkaasti liikennöidyn väylän keskellä. Lisääntyvä liikenne tulee tuottamaan jossain määrin lisää päästöjä ja heikentämään ilmanlaatua, mutta ei kuitenkaan niin, että päästöjen ohje- ja raja-arvot ylittyisivät. Lommila sijoittuu edulliseen paikkaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikkumien tapahtuu nykyään pääasiassa autolla. Alueelle on jo hyvät joukkoliikenneyhteydet. Turvallisuuden osalta suurimman riskin muodostaa vilkas liikenne. Lommilan toteutuminen lisää liikenneturvallisuutta ja parantaa niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin yhteyksiä. Alueen saavutettavuus paranee niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta. Virkistysreitit ja -yhteydet säilyvät.
Kuvassa näkymäkuva Lommilan yli itään (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.
Lommilaan ja sen ympäristöön on keskittynyt tilaa vievän kaupan sekä rautakaupan ja rakentamisen myymälöitä. Päivittäistavarakauppa on Espoon keskuksessa. Nykyään suuri osa Espoon keskuksen ostovoimasta siirtyy alueelta pois. Kaikkia palveluita ei ole tarjolla. Toisaalta vaihtoehtoja saattaa olla liian vähän eikä palvelutarjonta vastaa näin kuluttajien vaatimuksia. Lommilan toteutuminen tulee monipuolistamaan ja lisäämään Espoon keskuksen ja laajemmankin alueen palveluita. Lommilan ympärillä olevilla alueilla lisääntyvä liikenne ja melu saattavat heikentää viihtyisyyttä. Toisaalta positiivisena puolena on ympäristön siistiytyminen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä syntyvä parempi ympäristö ja saavutettavuuden paraneminen.
Talous
Nykyisellään Espoon keskuksen ostovoimasta melko suuri osa siirtyy pois alueelta samalla, kun Turunväylän ja Espoontien liittymän tuntumaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle keskittyneiden palveluiden ja etenkin IKEA:n vaikutusalue on huomattavan laaja. Sen lisäksi, että Lommilan toteutuminen vähentää ostovoiman siirtymistä muualle ja houkuttelee asiakkaita ja ostovoimaa laajemmalta alueelta, on alueen työllistävä vaikutus on merkittävä. Lommilan toteutuksella tulee olemaan positiivinen vaikutus Espoon talouteen.
Vaihtoehto B, asemakaavan valmisteluaineisto