Arkkitehdit Tommila Oy:n suunnitelmien mukaan alue toteutuu kahdessa vaiheessa. Ensin alueelle on tarkoitus rakentaa kolmikerroksinen kauppakeskus (60 000 kem2) sekä retail park (50 000 kem2), josta tulee osin kaksi-, osin kolmikerroksinen. Toisessa vaiheessa Vehon nykyiselle toimitila-alueelle, kaupungin varikkoalueelle sekä Kehä III:n eteläpuolelle rakennetaan toimisto- ja liikerakennuksia, jolloin yhteiskerrosalaksi tulee 220 000 kem2. Liike- ja toimistorakennusten kerroskorkeus vaihtelee rakennusten sijoittumisen mukaan kolmesta viiteen kerrokseen. Turunväylän ja Kehä III:n eritasoliittymään rajautuvaan alueen kärkeen sijoittuu kymmenkerroksinen tornitalo.

Kuvassa Arkkitehdit Tommila Oy:n illustraatio vaihtoehdon A lopputilanteesta. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

Luonnonolot

Rakentaminen muuttaa voimakkaasti alueen maastonmuotoja, vesitaloutta ja maaperän toimintoja, kun maastonmuodot tasoittuvat ja luonnon muovaamat muodot häviävät Glomsån-joen länsipuolelta. Selvitysalueella on viisi kohdetta, joissa on todettu maaperän pilaantumista. Ennen rakentamisen aloittamista pilaantuneet maat tulee selvittää ja tarvittaessa puhdistaa. Rakentamisen seurauksena pohjaveden pinta tulee laskemaan ja pintavalunta lisääntymään, kun vettäläpäisemätön maa-ala kasvaa pinnoittamisen myötä. Alue tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei pintavesiä johdeta käsittelemättöminä suoraan Glomsån-jokeen. Arvokkain osa suunnittelualueen luonnosta tulee säilymään Glomsån-joen ympärille muodostuvalla viheralueella, kun joen ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke. Suojavyöhykkeeseen sisältyy kokonaan joen rantaluiska sekä sen suojavyöhykkeenä noin 10-20 metrin kaistale luiskan yläreunan jälkeen.

Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö

Suunnittelualueen tunnelmaa leimaa vahvasti alueen sijainti vilkkaasti liikennöityjen väylien keskellä ja alueen maisemakuva on rikkonainen ja epämääräinen. Asemakaavan toteutuminen tulee eheyttämään alueen kokonaiskuvaa ja antaa sille parhaimmassa tapauksessa selkeän yhtenäisen ja huolitellun ilmeen. Niin kaupunkikuvallinen kuin toiminnallinenkin yhteys Espoon keskuksen suuntaan paranevat, kun alue rakennetaan ja liikenneyhteydet paranevat. Suunnittelualueen koillisosassa Espoontien länsipuolella on säilynyt osa yhdestä Espoon vanhimmista kylämäistä, Glomsbystä, ja samalla yksi harvoista Espoon vanhimmista mahdollisesti jo 1700-luvun alkupuolelta peräisin olevista asuinrakennuksista, joiden kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä. Keskiaikaisen kylämäen alue jätetään rakentamistoimien ulkopuolelle.

Kuvassa näkymäkuva Lommilan yli Espoon keskuksen suuntaan (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö

Seudullisesti Lommila sijoittuu edulliseen paikkaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Espoon keskus on tällä hetkellä kaupalliselta rooliltaan paikallinen. Kaupallinen tarjonta on keskittynyt siellä päivittäistavaraan ja paikalliseen kysyntään, joten se ei ole saavuttanut kaupunkikeskukselle tyypillistä laajaa vaikutusaluetta. Lommilan rakentaminen tulee monipuolistamaan alueen kaupallista tarjontaa ja liittämään sen paremmin seudullisesti pääkaupunkiseutuun. Samalla Espoon keskuksen on mahdollista kehittyä alueelliseksi keskukseksi. Espoon keskuksen ja Lommilan välille on tavoitteena muodostaa keskusta-akseli, joka yhdistää alueet toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kuvassa näkymäkuva Lommilan yli pohjoiseen (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

Espoon keskuksen alue on nykyisin suurimittakaavainen, kolkko ja paikoitusalueiden hallitsema. Samoin Lommilan alue on suurimittakaavainen ja hahmoton. Lommilan rakentuminen luo alueelle selkeän kaupunkirakenteen ja edesauttaa Espoon keskustan ja Lommilan yhdistymistä. Samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kaupunkirakenteesta muodostuu kevyen liikenteen käyttäjäystävällinen. Lommilan rakentaminen muuttaa rakennetun ympäristön lähes täysin lukuun ottamatta Nedre Glomsin aluetta. Vanhan rakennuskanta häviää, rakennettu ympäristö siistiytyy ja kaupunkikuva selkeytyy.

Liikenne ja tekninen huolto

Asemakaavan mukainen maankäyttö lisää alueen liikennettä noin 4600 ajoneuvolla tunnissa perjantain iltahuipputuntina vuonna 2030. Alueen kokonaisliikennemäärä tulee olemaan arviolta 17 350 ajoneuvoa tunnissa. Alueen liikenneverkon toimivuus edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista sekä nykyisten yhteyksien parantamista. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset säilyvät ennallaan. Kevyen liikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta parannetaan. Lommilan alueen autopaikkojen yhteistarve on 4 700 autopaikkaa. Pysäköintipaikat on esitetty maanalaisina kortteli-, tori- ja katualueille. Alueella sijaitsevien vesijohdon ja jätevesiviemärien kapasiteetti on riittävä, jotta asemakaavaluonnoksen mukaisen rakentaminen voidaan liittää niihin. Kauppakeskuksen alueelle sijaitseva avo-oja esitetään putkitettavaksi. Alueen pinta-, katto- ja perusvesien hallitsemiseksi tulee tehdä koko alueen kattava hulevesisuunnitelma.

Ihmisten elinolot

Lommilan asemakaavaluonnoksen mukainen toteuttaminen johtaa liikennemäärien kasvuun alueella, mikä tulee lisäämään melua sekä Lommilassa että ympäröivillä alueilla. Pääasiallinen melulähde alueella on Kehä III:n ja Turunväylän liikenne, joka tulee joka tapauksessa lisääntymään tulevina vuosina kasvattaen melutasoja. Lommilan sisäisen katuverkon liikenteellä ei tule olemaan vaikutusta Lommilan kolmion ulkopuolella sijaitsevien alueiden eikä alueen sisällä sijaitsevan erityisviheralueen melutasoihin. Meluhaittoja pienennetään melusuojauksin ja rakenneratkaisuin varmistamalla riittävä julkisivun ääneneristävyys. Lisääntyvä liikenne tulee tuottamaan jossain määrin lisää päästöjä ja heikentämään ilmanlaatua, mutta ei kuitenkaan niin, että päästöjen ohje- ja raja-arvot ylittyisivät. Rakentaminen heikentää ilmanlaatua väliaikaisesti pölyn ja päästöjen muodossa.  Lommila sijoittuu edulliseen paikkaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikkumien tapahtuu nykyään pääasiassa autolla. Alueelle on jo hyvät joukkoliikenneyhteydet. Lommilan toteutuminen lisää liikenneturvallisuutta ja parantaa niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin yhteyksiä. Virkistysreitit ja -yhteydet säilyvät. Alueen saavutettavuus paranee.

Kuvassa näkymäkuva Lommilan yli itään (Arkkitehdit Tommila Oy). Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

Nykyään suuri osa Espoon keskuksen ostovoimasta siirtyy alueelta pois. Kaikkia palveluita ei välttämättä ole tarjolla ja toisaalta vaihtoehtoja saattaa olla liian vähän eikä palvelutarjonta vastaa näin kuluttajien vaatimuksia. Lommilan toteutuminen tulee monipuolistamaan ja lisäämään Espoon keskuksen ja laajemmankin alueen palveluita. Lommilan ympärillä olevilla alueilla lisääntyvä liikenne ja sen tuottama melu saattavat heikentää viihtyisyyttä. Toisaalta positiivisena puolena on ympäristön siistiytyminen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä syntyvä parempi ympäristö ja saavutettavuuden paraneminen.

Talous

Nykyisellään Espoon keskuksen ostovoimasta melko suuri osa siirtyy pois alueelta samalla, kun Turunväylän ja Espoontien liittymän tuntumaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle keskittyneiden palveluiden ja etenkin IKEA:n vaikutusalue on huomattavan laaja. Sen lisäksi, että Lommilan toteutuminen vähentää ostovoiman siirtymistä muualle ja houkuttelee asiakkaita ja ostovoimaa laajemmalta alueelta, Lommilan työllistävä vaikutus on merkittävä. Lommilan toteutuksella tulee olemaan positiivinen vaikutus Espoon talouteen.

Vaihtoehto A, asemakaavan valmisteluaineisto

• Kaavakartta, vaihtoehto A
• Kaavamääräykset ja niiden selostukset, vaihtoehto A
• Havainnemateriaalia vaihtoehdosta A
• Ympäristövaikutusselvitys, vaihtoehto A, osa 1
• Ympäristövaikutusselvitys, vaihtoehto A, osa 2
• Ympäristövaikutusselvitys, vaihtoehto A, osa 3
• Ympäristövaikutusselvitys, vaihtoehto A, osa 4