Prosessipuussa vasemmalla on kehittämishanketta koskeva virallinen prosessi ja oikealla asian tiimoilta käytyä julkista keskustelua sekä alueen tärkeimpiä tapahtumia. Jos tiedät jotain, mitä puuhun pitäisi lisätä, kerrothan siitä ylläpidolle!
VIRALLINEN PROSESSI |
|
EPÄVIRALLINEN PROSESSI |
| 2010 | ||
![]() |
Espoon tuomiokirkko on peruskorjauksen jäljiltä entistä valoisampi. Valoisuus johtuu uusien valaisimien lisäksi seinien ja katon puhdistamisesta.
|
|
|
Kirkkoreitin suunnitelmat ovat valmistuneet. Reitti sijoittuu Kappelin hautausmaan ja Espoonjoen väliselle puistoalueelle.
|
|
|
| 2009 | ||
|
Ympäristölautakunta käsittelee Espoonjoen suojelua tulevassa kokouksessaan. |
||
![]() |
Espoon kaupunki kehittää Espoonjokilaakson ulkoilu- ja virkistyskäyttöä. Tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen ulkoilureitistö, joka kulkee maisemallisesti kauniiden ja mielenkiintoisten alueiden halki.
|
|
|
Kirkkoreitti-nimisen kevyen liikenteen reitin suunnittelu välillä Kannusilta–Mikkelänpelto on käynnistynyt. Puistosuunnitelman tavoitteena on valmistua syksyyn 2009 mennessä. Hanketta esiteltiin asukastilaisuudessa 28.5.2009.
|
![]() |
|
|
Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 27.5.2009, että Espoonjokilaakson esiselvitystä käytetään ohjeellisesti alueen jatkosuunnittelussa. Tavoitteena on luoda Espoonjokilaaksoon yhtenäinen virkistysreittiverkosto, joka etelässä yhtyy Rantaraittiin ja jota on mahdollista jatkaa jokilaaksoa pitkin aina Vantaalle saakka.
|
![]() |
Espoon seurakuntayhtymä esittää, että Espoon keskuksen uusi kevyen liikenteen väylä sijoitettaisiin Espoonjoen eteläpuolelle.
Espoon perinneyhdistys Aurora julkisti 17.5.2009 Espoon sakraalitiloja esittelevän verkkonäyttelyn.
|
|
Espoonjoen suojelusuunnitelma tehtiin osana Espoon ympäristöohjelmaa, jonka teemana vuonna 2008 oli Espoonjoen suojelukysymykset. Myös Espoonjoen lepakkoselvitys on valmistunut.
|
![]() |
Länsiväylän uutisessa todetaan, ettei Espoonjoella tehdyssä lepakkoselvityksessä havaittu harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Sen sijaan selvityksessä havaitut lajit pohjanlepakko, vesisiippa ja viiksisiippa ovat maassamme yleisiä.
|
| 2008 | ||
![]() |
Espoo 550 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Espoonjoen valo- ja ympäristötaidekilpailun toiseksi voittajaksi selviytyi kuvanveistäjä Pekka Kauhanen. Kauhasen teos "Ilmestys" julkistettiin 25.8.2008 Kirkkosillanpuistossa Espoon keskuksessa.
|
|
|
Espoonjoen yli rakennettu kivinen holvisilta avattiin kuntalaisten käyttöön keskiviikkona 27.8.2008 juhlallisin menoin. Holvisilta oli yksi Espoon 550-vuotisjuhlavuoden merkittävistä hankkeista.
|
||
![]() |
Muisti- ja Ilmestys- ympäristötaideteokset julkistettiin osana Espoo 550 -juhlaviikon ohjelmaa 25.8.2008 klo 14.
|
|
![]() |
Pro Espoonjoki ry on koonnut kiinnostavan koosteen Espoonjoen historiasta ja nykyisyydestä; Kuninkaantieltä vesistöalueen nykytilaan.
|
|
| Espoonjokilaakson kehittämisen esiselvitys on käynnistynyt. Esiselvityksen suunnitteluosuus painottuu ensisijaisesti virkistys- ja ulkoilureittien kehittämiseen. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. |
Espoon keskukseen Espoonjoen yli rakennettavan kiviholvisillan harjakivi muurattiin perjantaina 25.4. klo 12. Muurauksessa Kannusillalla asennettiin kiviholvin ylimmästä kivirivistä viimeinen, noin 1 000 kg painava graniittikappale. Lopuksi se saumattiin laastilla toimivaksi osaksi holvirakennetta.
|
|
|
Kannusillan ja Lagstadin ympäristön yleissuunnitelma.
|
![]() |
Kannusillan rakennustyömaan takia Pappilantie on katkaistu autoliikenteeltä niin, ettei joen yli pääse Kirkkorantaan. Kevyenliikenteen silta on edelleen käytössä. Sillan tulisi valmistua aikataulun mukaan heinäkuussa 2008.
|
| 2007 | ||
|
Kuninkaantien Espoon keskuksen ja Espoonkartanon välistä osuutta parannetaan Espoon juhlavuodeksi 2008. Suunnittelualue on Kuninkaantie lähiympäristöineen Espoon keskuksen uudelta Kannusillalta Espoon kartanon vanhalle kivisillalle.
|
![]() |
|
![]() |
Espoon keskus saa uuden sillan, josta tulee perinteisin menetelmin rakennettu kiviholvisilta. Kivisillan katsotaan sopivan kirkonseudun kulttuurimiljööseen paremmin kuin nykyinen 50-luvulla rakennettu betonisilta ja erillinen kevvyenliikenteen terässilta, jotka kummatkin uusi silta korvaa.
|
|
|
Katusuunnitelmaehdotus koskien Espoonjoen yli rakennettavaa uutta kivisiltaa ja katulinjausta oli nähtävillä 29.10.–12.11.2007 Teknisessä keskuksessa Virastopiha 2C:ssä.
|
![]() |
|
|
Espoon tekninen keskus aloitti Kuninkaantien kehittämisen suunnittelun syksyllä 2007. Sillalta sillalle -hankkeen aineisto:
|
![]() |
|
|
Kannusillan siltasuunnitelma.
|
![]() |
|
|
Kannusillan ja Lagstadin ympäristön perusparannushanke esiteltiin Espoon keskuksen hankkeista kertovassa tiedotustilaisuudessa 15.5.2007.
|
![]() |
|
|
Espoon keskuksen asukkaille järjestetään tiedotustilaisuus Kannusillan ja Lagstadin ympäristösuunnitelmasta 15.5. klo 17.30 Lagstadin kotiseututalossa. Tilaisuudessa Espoon teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelujen asiantuntijat esittelevät Kannusillan, Kirkkokadun ja Lakelanpuiston ympäristöön ehdotettuja parannustoimenpiteitä.
Kannusillan ja Lagstadin ympäristön perusparannussuunnitelma on valmistunut. Ehdotetuista maisemanhoitotoimenpiteistä kiireellisimmät valmistuvat kesään 2008 mennessä, jolloin Espoon kaupunki ja Espoon Tuomiokirkko täyttävät 550 vuotta.
|
![]() |
|
|
Espoon 550-vuotisjuhlavuoden ympäristötaidekilpailu ratkaistu. Espoonjokilaakson kilpailukohteessa loppusuoralle päässeet ehdotukset puhuttivat palkintolautakuntaa melkoisesti. Tuomaristo päätti äänestyksen jälkeen valita voittajiksi kaksi lunastusta, jotka ovat kuvanveistäjä Pekka Kauhasen tekemä ehdotus "Ilmestys" ja kuvataiteilija Tapani Mokon tekemä ehdotus "Division-X (Valosyke)". "Ilmestys" on koottu viidestä teräksestä valmistetusta leijuvasta naishahmosta, jotka kiinnitetään Espoonjokilaakson Kirkkopuiston valaisinpylväisiin. "Division-X (Valosyke)" -valoteos korostaa voimakkaasti jokea, joka nyt jää maisemassa piiloon.
|
|
|
|
Espoon keskuksen valaistus- ja ympäristötaidekilpailuun tuli määräaikaan maaliskuun 13. päivään mennessä 39 ehdotusta. Noin puolet ehdotuksista kohdistui taidekilpailun toiseen kohteeseen, Siltaraittiin ja noin puolet tuomiokirkon läheisyydessä olevaan, Espoonjokilaaksoon.
|
|
|
|
Espoonjoen yli on suunnitteilla uusi silta Pappilantieltä Kirkkorantaan. Myös tielinjaus muuttuu niin, että silta tulee sijaitsemaan nykyisen Pappilantien sillan ja kevyenliikenteen sillan välissä. Vanhat sillat puretaan.
|
|
| 2006 | ||
|
Espoon keskuksessa on käynnissä avoin valaistus- ja ympäristötaidekilpailu 13.12.2006–13.3.2007. Kilpailun tarkoituksena on hakea ideoita laadukkaan ja ilmeikkään ympäristön kehittämiseksi Espoon keskukseen.
|
||
|
Arkkitehti yo. Leena Joki-Korpela Oulun yliopistosta teki diplomityönään Espoonjoen varrenkehittämissuunnitelman vuonna 2006.
|
|
| 2000-luku | ||
![]() |
Espoon keskuksen kaupunkipolkujen "Keskustan polku" kertoo paikallisista ja näkemisen arvoisista kohteista. Tästä pääset katsomaan polkua. |
|
|
Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma -näyttelyssä esitetty materiaali. |
![]() |
|
| 10.11.2003 järjestettiin asukastilaisuus, jossa esiteltiin tavoiteohjelma, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtuurikilpailu. |
||
| Kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelman. |
![]() |
|
|
Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset julkistettiin 15.1.2003. Ensimmäisen palkinnon sai ehdotus "Muistojen aalloilla". |
![]() |
|
|
2.4.–2.9.2002 järjestettiin Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtikilpailu. Kilpailun tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaaksoon monipuolinen ja korkeatasoinen kaupunkipuisto, joka toimii asukkaiden ulkoilu- ja kohtaamispaikkana. Suunnittelussa painotettiin alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 21 ehdotusta.
|
![]() |
Proespoonjoki ry otti kantaa Espoonjokilaakson maisemasuunnittelukilpailun järjestämiseen ja toi esiin huolensa siitä, että alueen kehittäminen edellyttää koko Espoonjoen vesistön ja osittain sen valuma-alueenkin huomioon ottamista, jotta lopputuloksena olisi koko vesistön kannalta hyvä lopputulos.
|
|
19.12.2000 Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin ja päätettiin, että Espoonjokilaakson yleissuunnittelu käynnistetään Espoon keskuksen ja Bembölen välisellä alueella. |
||
| 1990-luku | ||
| Laadittiin apulaiskaupunginjohtaja Pätiälän asettaman työryhmän toimesta Espoon jokien kunnostussuunnitelma, jossa ehdotettiin myös Espoonjoen kunnostamiseksi toimenpiteitä Espoon keskuksen alueella. |
||
| 1980-luku | ||
| Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: Espoon keskuksen muutos ilmakuvina 1980-luvulta vuoteen 2004 (Keski-Espoo -seuran sivut). |
||
| 1970-luku | ||
| 1972 Espoo muuttuu kaupungiksi. |
||
| 1900–1960 -luvut | ||
| 1963 Espoo muuttuu kauppalaksi. |
1960-luvulle asti Espoon keskus oli pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Lue lisää: Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi: 1950-luku (Keski-Espoo -seuran sivut). |
|
| 1903 Pasila-Karjaa rautatie halki Espoon valmistuu. |
||
| 1300–1400 -luvut | ||
| 1300-1400 –luvulla tehtiin Kuninkaantie, joka vie Espoon keskuksen kautta Turusta Viipuriin muodostuen tärkeäksi maaliikenneyhteydeksi. |
||
| Aiemmin | ||
| 0-1150 jKr. Vanhemmalla ja nuoremmalla rautakaudella Espoo lienee ollut hämäläisten eränautinta-aluetta. Asutus nimittäin poistui rannikkoseudulta, kunnes palasi taas ruotsalaisasutuksen saavuttua 1100-luvulla. |
||
| 2000-0 eKr. Pyyntikulttuurin jälkeen siirryttiin maanviljelykseen ja kivikauden jälkeen omaksuttiin metallit, ensin pronssi ja sitten rauta. Varhaisella metallikaudella asutus siirtyi kauemmas vesistöjen välittömästä läheisyydestä hyvien viljelymaiden äärelle. Espoonjokilaakso, erityisesti Muurala (Espoon keskus) näyttää olleen keskuspaikkana. Tältä ajalta alueelta löytyy useita asuinpaikkoja. |
||
| 6 000 eKr. Espoossa on jälkiä asutuksesta. Siinä vaiheessa Espoon keskus oli kuitenkin vielä rikkonaista saaristomaisemaa. Ensimmäiset asukkaat elivät pyyntikulttuurissa, metsästivät ja kalastivat. |
||
| 10 000 eKr. Espoon keskus on noussut maan kohoamisen seurauksena hitaasti merestä jääkauden jälkeen. Jääkauden aikana maankuori painui ”lommolle” ja toipuu siitä hitaasti yhä edelleen, Espoon seudulla n. 3mm vuodessa. |