Lommilaan suunnitteilla suuri kauppakeskus

[Heli Rantanen]

Rainerille: olen miettinyt itse samaa, eli tätä hypermarkettien ihanuutta. Kuten tuli jo todettua, käyn niissä itse ehkä muutaman kerran vuodessa. Sen sijaan esimerkiksi  Ison Omenan muissa liikkeissä tulee käytyä useammin (vaatteet, kengät jne.).

Täydennysostokset tulevat mukaan Helsingin rautatietaseman Alepasta, Espoon keskuksen Aslakista ja joskus harvoin Lidlistä (eli työmatkan varrelta). Aiemmin kun asuimme Sunassa, Suvelan Alepa tuli tutuksi. Viikoloppuostokset joko Espoontorin K-supermarketista (helpompi) tai Entressen S-marketista (hankalampi). Myös Malminmäen K-kauppa osuu usein matkan varrelle. Eli helppous ja matkan varrelle osuva sijainti ratkaisevat. Ruokaa ostan hypermarketeista vain joulun alla ja joskus kun on muutakin asiaa ko. kauppoihin. Ne ovat liian isoja sujuvaa ja nopeaa ostosreissua ajatellen.

Ruokaostoksilla tulee siis käytyä useita kertoja viikossa. Ehkä jotkut osaavat hoitaa homman suunnitelmallisemmin ja hankkivat kaiken syötävän kerralla viikonloppuisin - amerikkalaiseen tyyliin. Leipä ei kyllä viikkoa tuoreena kestä.

En todennäköisesti muuta ostoskäyttäytymistäni vaikka hypermarketteja tulisi Lommilaankin.

[JH]

Haluaisin rehellisesti kysyä, että miksi joidenkin on pakko käydä ostoksilla vain ja ainoastaan hypermarketeissa? Mikä tekee ne paremmiksi kuin keskikokoiset kaupat?
 
Onko todella niin että enemmistö Espoon perheistä ei tee keskellä viikkoa ollenkaan täydennysostoksia, vaan ostavat koko viikon ruuat hypermarketsita yhdellä kertaa?

Kertokaa hyvät keski-espoolaiset ostostottumuksistanne ja miksi vain jättikaupat ovat yes ja pienet ja keskikokoiset p-seestä.

t. Rainer

Mielestäni, edelleenkään, tämän ei pitäisi olla Lommilan hypermarketit vs. keski-espoon pikkukaupat debatti - eikä sitä pitäisi sellaiseksi rajata. Kyse on siitä tehdäänkö Lommilasta kunnollinen palveluiden keskus täyttämään alueen asukkaiden (ja läpiajoliikenteen) tarpeet ja luodaanko Lommilaan espoolaisille _paljon_ työpaikkoja vai ei.

Palstalle kirjoittelevat poliittiset toimijat - are you with me or against me? Suora vastaus ylläolevaan, kiitos!

Kauppakeskuksen vetovoima perustuu palveluiden monipuolisuuteen ja laatuun, saako yhdellä pysäköinnillä kaikki asiat hoidettua kerralla. Tätä palvelukuviota täyttämään kuuluvat hypermarketit tärkeänä osana. Monipuolisuus ja tarjonnan laadukkuus vetää puoleensa asiakkaita ja nämä puolestaan palveluita, pelkkien kauppojen lisäksi kyseeseen tulee mm. pankit, lääkäripalveluita, kuntokeskuksia, ravintoloita, elokuvateattereita yms. Näiden aikaansaamiseksi keskukseen pitää koota paljon ostovoimaa, paljon enemmän kuin yksistään keski-espoon alueelta on saatavissa. Ts. näitä kaikkia ette tule Espoon keskuksessa näkemään muualla kuin Lommilassa - olisikin paljon hedelmällisempää keskustella siitä mitä sinne pitäisi saada, kuin mitä olla ilman

Tuonne kun on täysi mahdollisuus luoda Espoon neljäs kaupallinen keskus (muut ovat: Tapiola, Leppävaara, Matinkylä-Suomenoja)

Huomattava osa muista espoolaisista asuu niin väljän kaupunkirakenteen alueella (mikä omasta mielestäni espoolaisuudessa onkin parasta), että lähikauppa kävelyetäisyydellä ei ole kaikille realistinen optio vaikka se mukavaa olisikin. Sopiva, vaan ei liian pitkä, välimatka palveluihin tuo sen sijaan usein asuinalueelle rauhallisuutta ja viihtyisyyttä. Väljästi luontoon rakennetuilla alueilla luonnon kauneus ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet heti kotiovelta kompensoivat mainiosti hieman vaikeammin saatavilla olevia palveluita - mieluummin autolla kauppaan ja kävellen luontoon

//JH

[meiomena]

Kyse ei ole pelkästään hypermarkettien sijoittumisesta. Edes hypermarketit eivät pärjää yksinään, vaan ne vaativat massiivisen palvelukeskittymän, jotta mahdollisimman suuret asiakasvirrat saadaan liikkeelle.

Pienenä esimerkkinä vaikka pankkien konttorit. Mikäli Lommilaan ohjataan suuret päivittäistavaroita hakevat asiakasvirrat, tullaan sinne myös järjestämään pankkipalvelut. Käytännössä Espoontorilla nyt olevat konttorit siirtyisivät Lommilaan. Tämän tyyppisten palveluiden siirto asutuksen keskeltä moottoriteiden risteykseen on mieletöntä kaupunkisuunnittelua.

[JH]

Mikäli Lommilaan ohjataan suuret päivittäistavaroita hakevat asiakasvirrat, tullaan sinne myös järjestämään pankkipalvelut. Käytännössä Espoontorilla nyt olevat konttorit siirtyisivät Lommilaan. Tämän tyyppisten palveluiden siirto asutuksen keskeltä moottoriteiden risteykseen on mieletöntä kaupunkisuunnittelua.

Kannattaakohan tästä mahdollisuudesta oikeasti huolestua? Esim. Kauniaisissa on reilut 8000 asukasta ja omat pankkikonttorit, Lauttasaaressa 15 000 & samaten omat konttorit.

//JH

[R.Silfverberg]

Kannattaakohan tästä mahdollisuudesta oikeasti huolestua? Esim. Kauniaisissa on reilut 8000 asukasta ja omat pankkikonttorit, Lauttasaaressa 15 000 & samaten omat konttorit.

Kauniaista ja Lauttasaarta ei voi oikein verrata koska kyseessä ovat  kaupunki ja kaupunginosa joissa asuu pääkaupunkiseudun rikkaimmat ihmiset ja eläkeläisten osuus on suuri. Pankit eivät voi oikein maineensa menettämisen pelossa viitata kintaalla heihin vaan pidettävä yllä täydet palvelut niissä.

Jos Lommilan hypermarkeskus syntyisi, niin todennäköisesti Espoon keskuksessa jatkaisivat pankit rajoitetuilla kassapalveluilla, mutta arvopaperi- ja sijoituosastot muuttaisivat uuteen Lommilan keskukseen. Samoin lähtisivät kiinteistövälitysliikkeet. Kun "arvoavaraa" myyvät liikkeet muuttavat pois, tulevat tilalle lähinnä kaikenlaiset hämäräliikkeet vapautuviin tiloihin, eli aikuisviidepalvelut ja keskikaljabarit ym.

t. Rainer

[Jaana Leppäkorpi]

Lommila ja aseman seutu ovat ja tulevat olemaan selvästi toisistaan erillisiä alueita täällä, sillä matkaa asemalta Lommilaan on 1,6 km. Ne eivät ule nivoutumaan yhteen, vaikka sinänsä tuon "yhdistävän" akselin kehittämistä kannatankin. Se tulee tehdä tietysti Espoonjoen ja kirkon arvot huomioiden. Ja tätä osaa voi kehittää, vaikkei Lommila hypermarketteineen rakentuisikin.

Aseman seudun kehittämistä rajoittaa se, että rata jakaa alueen kahtia ja onkin paljon mietitty, kuinka nämä alueet saataisiin yhdistettyä. Erilaisia kansiajatuksia on esitetty ja joskus jopa radan upottamista, jotta aseman seudusta tulisi ehyempi kokonaisuus.

Jos Lommila toteutuu ehdotetun kaltaisena hyper-kauppakeskuksena (so. Sellon kokoisena), se siirtää Espoon keskuksen toiminnallisen ja kaupallisen keskustan kahden moottoritien ja Espoonväylän rajaamaan kolmioon.
- On siinä sitten tulevilla suunnittelijoilla pohtimista, kuinka tuo kolmio yhdistetään ympäröiviin alueisiin! Kuinka siitä myöhemmin luodaan ehyttä kaupunkia? Näin äkkiä ajatellen haaste on moninkertainen kuin nyt aseman seudulla. Minusta sitäkin tulisi pohtia nyt, kun vielä voimme.


Jaana Leppäkorpi
Valtuutettu Tuomarilasta
http://www.jaanaleppakorpi.blogspot.com/

[JH]

Jos Lommila toteutuu ehdotetun kaltaisena hyper-kauppakeskuksena (so. Sellon kokoisena), se siirtää Espoon keskuksen toiminnallisen ja kaupallisen keskustan kahden moottoritien ja Espoonväylän rajaamaan kolmioon.
- On siinä sitten tulevilla suunnittelijoilla pohtimista, kuinka tuo kolmio yhdistetään ympäröiviin alueisiin! Kuinka siitä myöhemmin luodaan ehyttä kaupunkia? Näin äkkiä ajatellen haaste on moninkertainen kuin nyt aseman seudulla. Minusta sitäkin tulisi pohtia nyt, kun vielä voimme.

Jaana Leppäkorpi

Kysyin aiemmin, että aiotaanko työpaikkojen syntymistä täydellä potentiaalilla edesauttaa vai hankaloittaa. Espoon keskus sijaitsee sivussa, anteeksi vaan, ja siellä ei ole _kaupallisesti_ mahdollista Lommilan kaltaista palvelukeskittymää toteuttaa. Katsotaan nyt vaikka case Entresse, vaikuttaa vähän kaivoon kannetulta vedeltä. Otetaan nyt vaan ne työpaikat meille Espooseen ja täytetään läpiajoliikenteen kaupalliset tarpeet.

Otetaanpa tähän kohtaan lainaus aiemmasta kirjoituksestani:

--- clip ---
Huomattava osa muista espoolaisista asuu niin väljän kaupunkirakenteen alueella (mikä omasta mielestäni espoolaisuudessa onkin parasta), että lähikauppa kävelyetäisyydellä ei ole kaikille realistinen optio vaikka se mukavaa olisikin. Sopiva, vaan ei liian pitkä, välimatka palveluihin tuo sen sijaan usein asuinalueelle rauhallisuutta ja viihtyisyyttä. Väljästi luontoon rakennetuilla alueilla luonnon kauneus ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet heti kotiovelta kompensoivat mainiosti hieman vaikeammin saatavilla olevia palveluita - mieluummin autolla kauppaan ja kävellen luontoon
--- clip ---

Sen sijaan espoon keskuksen tämänhetkinen rapistumiskonsepti on sosiaalisen asuntotuotannon keskittyminen ja paljon asukkaita jotka eivät omilla tuloillaan maksa asumistaan.

Kannattaisiko keskittyä työskentelemään tämän sosiaalisen asuntotuotannon ohjaamiseksi myös etelä-Espoon suuntaan. Kunhan asukasrakennetta saadaan tasapainotettua koko Espoon alueelle niin saadaan Espoon keskuksessa tuo asumisviihtyisyyspuolikin oikaistua.

Eli mikä Espoon keskuksessa mättää? No se sakki, joka lorvii siellä asemanseudulla (ei koske VR:n työntekijöitä). Nämä pitävät edesottamuksillaan huolen siitä, että mm. asuntojonossa Espoon keskuksen alueen vuokra-asuntoihin on väljää, joten sinne sijoittuu ne jotka eivät muualle pääse. Nykyisellään tämä keskus on oikea magneetti tukien varassa olevalle: Kela, alko, baarit, kulkuyhteydet - kaikki käsillä, kunhan jaksaa sohvan pohjalta vähän oikaista. Vuokralaiskandidaatit joilla on oma auto, onkin sitten hyvin valinnanvaraa tehdä valintoja mukavampienkin alueiden suhteen.

[R.Silfverberg]

Kysyin aiemmin, että aiotaanko työpaikkojen syntymistä täydellä potentiaalilla edesauttaa vai hankaloittaa. Espoon keskus sijaitsee sivussa, anteeksi vaan, ja siellä ei ole _kaupallisesti_ mahdollista Lommilan kaltaista palvelukeskittymää toteuttaa. Katsotaan nyt vaikka case Entresse, vaikuttaa vähän kaivoon kannetulta vedeltä. Otetaan nyt vaan ne työpaikat meille Espooseen ja täytetään läpiajoliikenteen kaupalliset tarpeet.

Jos se Entressessä/Espoon keskuksessa kaupassa käynti on niin vastenmielistä, niin pitää tarkemmin tutkia syyt siihen. Muistutan vielä että se ei ole syrjässä liikenteellisesti eikä asutuksesta. Jos autoliikenneyhteydet sinne ovat huonot niin niitä voi aina korjata.

Lommila on sekä syrjässä asutuksesta ja joukkoliikenne sinne on ja tulee olemaan  puutteellista. Entresse on n 10000 asukkaan kävelymatkan päässä, Lommila korkeintaan kahdensadan.

Eli mikä Espoon keskuksessa mättää? No se sakki, joka lorvii siellä asemanseudulla (ei koske VR:n työntekijöitä). Nämä pitävät edesottamuksillaan huolen siitä, että mm. asuntojonossa Espoon keskuksen alueen vuokra-asuntoihin on väljää, joten sinne sijoittuu ne jotka eivät muualle pääse. Nykyisellään tämä keskus on oikea magneetti tukien varassa olevalle: Kela, alko, baarit, kulkuyhteydet - kaikki käsillä, kunhan jaksaa sohvan pohjalta vähän oikaista. Vuokralaiskandidaatit joilla on oma auto, onkin sitten hyvin valinnanvaraa tehdä valintoja mukavampienkin alueiden suhteen.

No tulihan se siitä! On mielestäni aika rumasti kirjoitettu esim Tuomarilan, Kaupunginkallion, Saarniraivion, Sunan, Hösmärin ym pientalovaltaisten alueiden omistusasunnoissa asuvista veronmaksajista. Ja tekeekö se, että kulkee kaikki matkansa vain omalla autolla jotenkin paremman veronmaksajan kuin ne jotka ajattelevat ympäristöä kanssa?

Kuvitteletko että muut isot lähiöt ovat sen kummallisempia kuin Espoon keskus? Matinylä, Soukka, Leppävaara...,  kaikkialla on niitä "lorvijoita" . Jos Lommilaan  rakennetaan hypermarketteja, ravintoloita ja alko, niin kyllä Espoon keskuksen "lorvijat" osaavat kontata sinne. Onhan sinne matkaakin vain 1.6 km ja vaikka  heillä ei kaikilla ole autoa niin aikaa heillä on.

t. Rainer

[JH]

Eli mikä Espoon keskuksessa mättää? No se sakki, joka lorvii siellä asemanseudulla (ei koske VR:n työntekijöitä). Nämä pitävät edesottamuksillaan huolen siitä, että mm. asuntojonossa Espoon keskuksen alueen vuokra-asuntoihin on väljää, joten sinne sijoittuu ne jotka eivät muualle pääse. Nykyisellään tämä keskus on oikea magneetti tukien varassa olevalle: Kela, alko, baarit, kulkuyhteydet - kaikki käsillä, kunhan jaksaa sohvan pohjalta vähän oikaista. Vuokralaiskandidaatit joilla on oma auto, onkin sitten hyvin valinnanvaraa tehdä valintoja mukavampienkin alueiden suhteen.

No tulihan se siitä! On mielestäni aika rumasti kirjoitettu esim Tuomarilan, Kaupunginkallion, Saarniraivion, Sunan, Hösmärin ym pientalovaltaisten alueiden omistusasunnoissa asuvista veronmaksajista. Ja tekeekö se, että kulkee kaikki matkansa vain omalla autolla jotenkin paremman veronmaksajan kuin ne jotka ajattelevat ympäristöä kanssa?

t. Rainer

Lue tarkkaan mitä kirjoitin. Tulkintasi tekstistäni paistavat läpi enemmän omia arvojasi kuin minun.

Rajasin tarkkaan ketkä koin Espoon keskuksen ongelmaksi, lorvailijat, jotka sammuilevat asemalaiturille, käyttävät aseman hissiä käymälänään ym. - en mainitsemiesi alueiden asukkaiden. Samoin totesin auton omistuksen tarjoavan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja että niitä myös mielellään käytetään - en, että autoilijat olisivat parempia veronmaksajia vaikka autoveron ja polttoaineveron merkeissä ehdottomasti hyviä ovatkin.

En tunne montakaan tästä tenuremmistä tai muita aseman lorvailijoita. Jos tunnet näiden joukossa olevan moniakin mainitsemiesi alueiden omistusasunnoissa asuvia veronmaksajia, mielestäni heidänkään käytöksensä, sinun asteikollasi vuokralaista korkeammasta asumisstatuksesta huolimatta, ei muutu sen arvostetummaksi.

Autottomuuden ja ympäristöystävällisyyden nimissä argumentoidaan niin monien asioiden puolesta. Näin on hurskasta sanoa ja tätä mielellään myös käytetään kun se omiin tarkoitusperiin sopii. Amen.

//JH

[Esbo]

Minusta nimimerkki JH puhuu asiaa.

Lommilan kolmion kehittäminen tuo hypermarketteineen paljon lisää palveluja sekä sitä kautta työpaikkoja.

Nyt jo joutuu ajamaan espoon keskuksesta muualle asioimaan kun eihän täällä ole edes verotoimistoa, kenkäkauppaa yms. ei oikeastaan mitään palveluja. Kaupatkin jotain pikkukauppoja joissa hinnat melkein tuplat verrattuna prismaan...

On siinä "päättäjillä" ihmettelemistä kun entresse ei vedä yleisöä. Onpa kumma kun kukaan ei siellä käy kun lukee keskustelupalstoja sieltä sun täältä.

Kaikki tuntuu käyvän muualla kaupoilla mm.sellossa ja ompussa PAITSI "päättäjät joilla oma lehmä ojassa ihan selvästi (pelätään oman pikkukaupan puolesta)

Noh, "päättäjillä on tunnetusti liian paksut lompakot ja palkat ja on varaa käydä paikallisessa pikkukaupassa. Mutta miten on toiste laita???

[Heli Rantanen]

No niin, Lommilan asemakaavan muutosehdotus jäi lautakunnassa keskiviikkona pöydälle. Mikäli nyt ymmärsin Länsiväylän uutisesta oikein, hypermarketeista ollaan (ainakin tällä hetkellä) luopumassa niin, ettei niitä ainakaan heti sinne Turunväylän ja kehä kolmosen risteykseen rakenneta.

MIkäli tämä nyt oli ylipäätään mikään sitova päätös (tulee mieleen kaupungintalon kohtalosta tehdyt lukuista päätökset tai paremminkin päätösten siirtämiset...).

[meiomena]

Toivottavasti löytyy nopeasti kompromissi, jonka pohjalta sekä Lommilaa että Esppon keskusta voidaan lähteä kehittämään. Asian makaaminen pöydällä on pahin mahdollinen vaihtoehto.

Yksi luultavasti hyvin tehokas tapa saada alueen kehitys liikkeelle on kaavoittaa Minimanille hypermarket esim. Siltakadun ja Sunantien kulmaan. K- ja S-ryhmä tuskin jäisivät sivusta seuraamaan kilpailijan tuloa alueelle.

[Antti R]

25. maaliskuuta klo 16 - 20 on Vanha-Espoon asukasfoorumitilaisuus,
jossa käsitellään mm. Lommilan tilannetta.

Valtuustotalo, Espoonkatu 5. Lisätietoja tältä sivustolta sekä
kaupungin Internet-sivuistolla. Entressen kirjastossa on
painettuna ilmoitustaululla tarkempia tietoja.

Entressen kirjastossa on myös asukaskysely alueesta.

Antti Rasimus
Vanha-Espoon asukasfoorumin valmisteluryhmän puh. joht.